Ero sivun ”Kerrosmaalaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Kerrosmaalauksen työtapoja: valoori -> valööri (MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0) |
|||
Rivi 6:
Kerrosmaalaus voi olla harkittua ja perustua tiettyyn eri periaatteilla maalattuja kerroksia käyttävään maalaustapaan, mutta useinkaan kerrosmaalauksessa ei noudateta ankaraa järjestelmää. Maalaus voi alkaa vähemmän suunnitellusti [[alla prima]]-kertamaalauksena, joka työskentelyn jatkuessa muuttuu kerrosmaalaukseksi. Kun ensimmäinen maalauskerros on kuivunut, maalataan paksummilla väreillä muutoksia ja korjauksia, kunnes saavutetaan toivottu tulos.<ref name="Akke Kumlien"></ref> Kun uusi maalauskerros lisätään edellisen kerroksen ollessa vielä kostea, on kyseessä märkää märälle -maalaus.
Tavallisimmin ensin tehdään valkoinen pohjustus. Pohjustuksen päälle tehdään [[piirustus]], jos se on tarpeen ja jatketaan alusmaalauksella.<ref name="Akke Kumlien2">{{Kirjaviite | Tekijä = Kumlien, Akke | Nimeke = Taidemaalauksen käsikirja | Vuosi = 1962 | Kappale = | Sivu = 116 | Selite = Suom. Onni Oja | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Alla prima -maalauksessa piirustusta, valöörejä ja värejä työstetään yhtä aikaa, mutta kerrosmaalaus perustuu työnjaon periaatteeseen. Kerroksittain työskennellessä esityö tehdään usein alusmaalauksessa. Joillakin taiteilijoilla alusmaalauksen piirustus ja valoorien hahmottelu voi olla yksityiskohtaista, toiset taas maalaavat suuria pintoja summittaisesti esiin.<ref name="Max Doerner">{{Kirjaviite | Tekijä = Doerner, Max | Nimeke = Maaliaineet ja niiden käyttö taidemaalauksessa | Vuosi = 1954 | Kappale = | Sivu = 142-143 | Selite = Alkuteos Malmaterial und seine verwerdung im bilde 8. painos. Suomentanut Aune Lindström ja Oiva Talvitie. |Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Tammi | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
| |||