Ero sivun ”Dacken sota” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Tapahtumakulku: epätarkoituksenmukainen linkitys |
||
Rivi 4:
==Tapahtumakulku==
Kapinan johtaja Nils Dacke oli uudisraivaaja, joka monien kaltaistensa tavoin oli joutunut kärsimään verotuksen kiristymisestä. Veronkantajiin ja [[vouti|vouteihin]] kohdistuneista hyökkäyksistä alkanut kapina levisi nopeasti Smoolantiin, [[Öölanti]]in sekä [[Itä-Götanmaa|Itä]]- ja [[Länsi-Götanmaa]]n metsäalueille. Oikeastaan kyseessä oli [[sisällissota]] kuningasta vastaan.
Kapinallisten vallassa olevilla alueilla sallittiin taas Ruotsin uskonpuhdistuksessa lakkautetut [[katolinen kirkko|katoliset]] messut. Myös rajakauppa Blekingeen avattiin uudestaan. Kustaa Vaasan asema oli uhattuna ja hänen ulkomaiset vastustajansa muodostivat yhteyksiä kapinallisiin. 8. marraskuuta kuninkaan oli pakko tehdä aselepo kapinallisten kanssa.
Nils Dacken asema kapinan johtajana ei kuitenkaan ollut vakaa. Yhteistoiminta eri kapinapäälliköiden kesken sujui huonosti, eivätkä kapinalliset saaneet muodostettua kunnollista yhteyttä Ruotsin muissa osissa asuvien kuninkaan vastustajien kanssa. Kuningas asetti Smoolannin kauppasaartoon ja kävi tammikuussa vastahyökkäykseen kerättyään voimia. Kevättalven 1543 kuluessa kapinalliset lyötiin ankarissa taisteluissa. Ratkaiseva taistelu käytiin maaliskuussa [[Virserum]]in lähellä Hjorten-järven jäällä. Nils Dacke palasi kotiseudulleen, jossa hän sai elokuussa surmansa yrittäessään paeta Blekingeen. Smoolantilaisia rangaistiin sotaväen tekemillä hävitystöillä, teloituksilla ja raskailla sakoilla; kului vuosikymmeniä ennen kuin maakunta saavutti taas aikaisemman vaurautensa. Rauhattomuudet maakunnassa jatkuivat vielä vuosien ajan vapaalle jalalle jääneiden kapinapäälliköiden elättäessä itseään ryöstelemällä. Kapinan seurauksena Kustaa Vaasa uudisti armeijansa vähentäen riippuvuutta ulkomaisista palkkasotureista.
==Dacken sodan muistoja==
|