Ero sivun ”Raja-Jooseppi (henkilö)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
Raja-Jooseppi asui vuodesta 1910 lähtien silloisessa Suur-[[Sodankylä]]n kunnassa [[Luttojoki|Luttojoen]] varressa yhdessä Tilta Lehikoisen (1874–1937) kanssa. Jooseppi Sallilan elämästä on suhteellisen vähän kirjallista aineistoa, sellaisia ovat kuitenkin virkatodistus Parkanosta ja Sodankylästä sekä henkikirja Sodankylän Muteniasta vuodelta 1929. Sen sijaan oikeudenkäyntiasiakirjat [[Petsamo]]sta vuodelta 1935 liittyen aviottoman pojan elatusmaksuihin ovat hävinneet. Veljenpoika Paavo Lehtisen perunkirjat ovat tallella, kuten myös todistus hänen vuokratilansa 25 vuoden vuokraoikeudesta Raja-Joosepissa.
Kaikki Raja-Joosepin elämänvaiheet eivät olekaan tyystin hämärän peitossa. Hän oli nuorin lapsi äitinsä Serafiinan toisesta avioliitosta, samasta avioliitosta olivat vanhemmat veljet Johan ja Verner. Äidin kuollessa Jooseppi oli 29-vuotias. Kun Isä Johan Sallila avioitui uudelleen, Jooseppi lähti Parkanosta kohti Lappia. Parkanossa hän teki maatalous- ja uittotöitä, mutta oli Lapissa [[metsuri]], [[Jällivaara]]ssa kaivostöissä, [[Ruija]]ssa kalastaja ja pororenki ja Sotajoella lyhyen ajan kullankaivaja, kunnes muutti 1910 Tilta Lehikoisen kanssa Luttojoen Raja-Jooseppiin eli silloiseen Rajaniemeen. Paikalla oli ennestään poromiesten Uula Vallen ja Arvid Pokan rakentama sauna jonka Jooseppi otti asunnokseen. Hän rakensi sitten seuraavan 10 vuoden aikana pihapiiriin uuden pirtin, navetan, perunakellarin ja ulkosalla sijainneen leivinuunin. Jooseppi hankki elantonsa kullankaivuulla, [[Jokihelmisimpukka|helmenpyynnillä]], kalastuksella, metsästyksellä sekä poronhoidolla. Hän piti myös lehmiä sekä lampaita ja viljeli asuinkentällään perunoita.
Vuosina 1920–1924 asui samalla törmällä myös [[Ähtäri]]stä kotoisin ollut [[Huhti-Heikki]] joka harjoitti helmenpyyntiä Luttojoella. Hän oli saapunut [[Kanada]]sta kuultuaan Petsamon alueen liittämisestä Suomeen. Myöhemmin Huhti-Heikki muutti Etelä-Petsamoon Lounajärven rannalle jossa hän asusti aina [[Talvisota|talvisodan]] puhkeamiseen saakka.
Tilta Leihikoinen, os. Heinonen, oli syntynyt [[Ähtäri]]ssä ja vihitty Pekka Lehikoisen kanssa 1905. Tilta kuoli Raja-Joosepissa 8. huhtikuuta vuonna 1937. Tiltasta on hyvin vähän tietoja, mutta se tiedetään ettei hän koskaan eronnut virallisesti miehestään Pekka Lehikoisesta. Jooseppi Sallila kuoli vuonna 1946. Noin kolmenkymmenen vuoden päästä eli vuonna 1975 [[Ivalo]]n [[Lions Club]] hankki ja paljasti muistokiven hänen haudalleen Ivalossa. Nykyinen [[Raja-Jooseppi (ylikulkupaikka)|raja-asema]] on saanut nimensä hänen mukaansa. Se sijaitsee viiden kilometrin päässä Raja-Joosepin asumakentästä, joka puolestaan jäi vuoden 1945 rauhansopimuksessa rajavyöhykkeelle, noin neljän sadan metrin päähän [[Venäjä]]n rajasta. Nykyisin on rajavyöhykettä siirretty sen verran, että Joosepin asuinkenttä on juuri ja juuri rajavyöhykkeen ulkopuolella, joten sinne on kaikilla vapaa pääsy.▼
▲Tilta Leihikoinen, os. Heinonen, oli syntynyt
==Totta ja tarua Raja-Joosepista==
Rivi 31 ⟶ 33:
==Lähteet==
* Hägglund, T.-B. 1995. Raja-Jooseppi - Susimies: Kertomus suuresta luonnonläheisyydestä. Julkaisija: Kustannusyhtiö Kajo, Oulu. 216 s.ISBN 9529782063 (ss. 209 -217)
* [http://www.luontoon.fi/retkikohteet/historiakohteet/vanhatrakennukset/rajajoosepinkentta/pihapiirinelelijat/Sivut/Default.aspx Luontoon.fi > Retkikohteet > Historiakohteet > Vanhat rakennukset > Raja-Joosepin kenttä > Pihapiirin elelijät]
==Aiheesta muualla==
| |||