Ero sivun ”Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätään ja kunnostetaan |
tiivistetään, järjestetään |
||
Rivi 31:
'''Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä''' ([[1957]]) on [[Armand Lohikoski|Armand Lohikosken]] käsikirjoittama ja ohjaama elokuva vuodelta [[1957]]. Se on [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuuden]] tuottaman 13-osaisen ''[[Pekka Puupää]]'' -sarjan yhdeksäs elokuva. Tarina jatkuu seuraavassa ''[[Pekka Puupää]]'' -elokuvassa, ''[[Pekka ja Pätkä Suezilla]]''. Elokuvassa on kohtaus, jossa Pekka ja Pätkä esittävät taikureita. Heidän käyttämänsä taikasanan "ananasakäämä" on [[Timo Taikuri]] tehnyt myöhemmin tunnetuksi.
Lohikoski ohjasi kaikki Suomen Filmiteollisuuden Puupää-elokuvat ensimmäistä ja viimeistä lukuun ottamatta. Monet hän myös käsikirjoitti, ja neljässä hänellä oli pieni rooli.
▲Lohikoski ohjasi kaikki Suomen Filmiteollisuuden Puupää-elokuvat ensimmäistä ja viimeistä lukuun ottamatta. Monet hän myös käsikirjoitti, ja neljässä hänellä oli pieni rooli.
Pekka ja Pätkä joutuvat kiertuemuusikkoina kertausharjoituksiin ja edustamaan laivasto nyrkkeilyottelussa maavoimia vastaan. Kriitikko kehuu elokuvan etenevän sujuvasti ja toteaa, että se sisältää monen tason huumoria, kansanomaista kaskuperinnettä ja alkavaa rockkulttuuria.<ref name=paju>Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 8.6.2011, sivu D 9</ref> Toinen kriitikko tunnustaa, että vaikka elokuvassa "ei ole älyn häivääkään", se viehättää häntä omalla omituisella tavallaan. Wilénin merenneitohahmosta hän löytää julkeaa rohkeutta.<ref>Päivän elokuvia, Tv-maailma, 22/2011 sivu 21</ref> ▼
▲Sammakkomies-elokuvaa o pidetty sarjan parhaana.<ref name=tvm>Päivän elokuvia, Tv-maailma, 9/2012 sivu 17</ref>Pekka ja Pätkä joutuvat kiertuemuusikkoina kertausharjoituksiin ja edustamaan laivasto nyrkkeilyottelussa maavoimia vastaan. Kriitikko kehuu elokuvan etenevän sujuvasti ja toteaa, että se sisältää monen tason huumoria, kansanomaista kaskuperinnettä ja alkavaa rockkulttuuria.<ref name=paju>Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 8.6.2011, sivu D 9</ref> Toinen kriitikko tunnustaa, että vaikka elokuvassa "ei ole älyn häivääkään", se viehättää häntä omalla omituisella tavallaan. Wilénin merenneitohahmosta hän löytää julkeaa rohkeutta.<ref>Päivän elokuvia, Tv-maailma, 22/2011 sivu 21</ref>
== Juoni ==
Pekka ja Pätkä perustavat kahden miehen [[orkesteri]]n. Ennen lähtöään kiertueelle he opettelevat musiikkiliikkeen näyteikkunassa esillä olevan ''Hippaa ja Hoppaa'' -kappaleen nuotit ja harjoittelevat sitä kadulla. Kiertueella [[Turku|Turussa]] ja [[Tampere]]ella harvalukuinen yleisö ei ole tyytyväinen esitykseen, vaan poistuu ärtyneenä salista. Kun [[Pori]]ssakin on läsnä vain yksi nukkuva katsoja, palaavat epäonnistuneet muusikot takaisin [[Helsinki]]in. Kotona odottaakin [[kertausharjoitus]]kutsu, ja kaksikko joutuu [[sukellus|sammakkomieskurssille]]. Ollessaan harjoittelemassa uintitekniikkaa ulkosaaristossa, he löytävät luodolta [[merenneito|merenneidon]] ja ottavat hänet mukaansa. Kaverukset jättävät Helmi-merenneidon odottelemaan kylpyammeeseen josta Justiina hänet löytää luullen sitä isoksi [[hauki|haueksi]]. Hän huutaa talonmies Pikkaraista apuun ja tämä kimpaantuneena tuleekin paikalle. Molemmat ovat näkemästään merenneidosta suunniltaan. Helmi päätyy lopulta [[Linnanmäki|Linnanmäen huvipuistoon]] ''vedenneidoksi'' (eräs silloinen vetonaula). Elokuvassa on myös [[nyrkkeily]]ottelu [[laivasto]] vastaan [[maavoimat]].
| |||