Ero sivun ”Suomen asevelvollisuuden historia” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Asevelvollisuuden varhaisvaiheet: aiheeseen liittymätöntä |
→Asevelvollisuuden varhaisvaiheet: näennäislähteistys, pois |
||
Rivi 5:
==Asevelvollisuuden varhaisvaiheet==
Keskiaikaisessa Ruotsin valtakunnassa puolustus perustui kuninkaan oikeuteen määrätä talonpoikia palvelukseen kylille annettavien kiintiöiden mukaan. Pysyvän armeijan muodostivat kuninkaan ja korkeimpien herrojen henkilökohtaiset, korkeintaan muutamaan sataan mieheen nousseet vartioväet.
Ruotsin suurvalta-aikana 1600-luvun puolivälissä asevelvollisuus vakinaistettiin [[ruotujakolaitos|ruotuväkilaitokseen]], jossa joukko taloja, eli [[ruotu]] varusti sotaan miehen. Ruotusotamiehelle annettiin [[sotilastorppa|torppa]], jonka tuotosta ja mahdollisista rengintöistä hän sai elantonsa. Ratsuväen varustivat rusthollit, jotka nauttivat tämän johdosta osittaista verovapautta. [[Upseeri]]t asuivat joukkonsa kotiseudulla virkataloissaan (puustelleissaan), joiden tuotto oli heidän palkkansa. Ajan maatalousyhteiskunnassa ruotuväkilaitos oli melko edullinen ja kätevä tapa järjestää sotaväki. Ongelmana oli kuitenkin sotaväen osa-aikaisuus, joka saattoi johtaa puutteelliseen koulutukseen.<ref>[http://www.phrakl.fi/phrakl/mm.nsf/lupgraphics/57119_Muuriankkuri_12_05.pdf/$file/57119_Muuriankkuri_12_05.pdf Rimpiläinen, T. Ruotujakolaitos oli Pohjolan erikoisuus] Muuriankkuri. Joulukuu 2005. ISSN 1459-1480. Viitattu 25.2.2008</ref><ref>[http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/sutu/sutuvinkit.pdf Eloranta, K. (2004) Sukututkimusvinkkejä kirjastoihmisille.] s. 23–25. Tampereen kaupunginkirjasto. Viitattu 25.2.2008.</ref>
|