Ero sivun ”Gobi” versioiden välillä

▲Kasvien biomassan tuotanto on alempi kuin kuumilla aavikoilla<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Talvet ovat hyvin kylmiä niin että lämpötilat laskevat kasvien sietokyvyn rajoille. Lounais-Gobi on hiekka-aavikkoa, jossa kasvaa sklerofyyttejä ja sukkulentteja. Gobin sklerofyytit ovat joko ruohoja tai puumaisia kasveja. Gobissa kasvaa villiä raparperiä, rautayrttejä, kurjenherneitä, mykerökukkaiskasveja ja marunaa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Heinäkasveista kasvaa mm. ''Stipa gobica''a<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobin [[sukkulentit]] eli mehikasvit käyttävät joko CAM-aineenvaihduntaa tai [[C4-fotosynteesi]]ä. C4:ää käyttää 45&nbsp;% kasveista ja 10% Poacea-kasveista. [[CAM-aineenvaihdunta]]a käyttävät mm. [[tamariski]]n sukuinen ''Reaumuria soongorica''. Erittäin hyvin kuivuuteen sopeutuneilla kasveilla on C4-yhteyttäminen. Gobin C4-kasveja ovat mm. heinäkasvi ''Cleistogenes songorica'', saksaul-piikkipensas ''Haloxylon ammodendron''<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobissa kasvaa tyypillisesti myös muun muassa suolayrttejä ja savikkaa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Hiekkaisilla Gobin alueilla kasvaa valkoista pienilehtistä [[saksaulpuu]]ta ''Haloxylon persicum'' ja suolaisilla mailla ''Haloxylon aphyllum''ia, jolla ei ole lehtiä lainkaan<ref name="GEO_1_autiomaa_269">GEO 1, GEO - Maantiedon suuri tietosanakirja osa 1 aakkoset - Botswana, Weilin+Göös 1981, Päätoim. Veikko Okko, Hollantilainen päätoimittaja Wouter Tims, ISBN 951-35-1915-5, koko teos ISBN 951-35-1914-7, artikkeli Autiomaa, s 269</ref>.