Ero sivun ”Avoliitto” versioiden välillä

'''Avoliitto'''-sanaa on noin 1970-luvun alusta käytetty tarkoittamaan tilannetta, jossa mies ja nainen asuvat, vakituisesti yhdessä solmimatta [[avioliitto]]a solmimatta, vakituisesti yhdessä. Erityisesti aiemmin on, samassa merkityksessä, käytetty negatiivisen arvolatauksenkielteisesti omaavaasävyttynyttä sanaa ''susipari'' henkilöistä, jotka elivät ''laillistamattomassa parisuhteessa''. Sanaa käytetään yleisesti synonyyminä ”avioliiton omaisissa olosuhteissa elämiselle”. Koska yhdessä eläminen voi perustua monenlaisille keskinäisille sopimuksille, ei siitä yleisesti käytetty termi avoliittokaan ole yksiselitteisesti määritettävissä. Koska suhteen muoto voi vaihdella, eikä siihen nimenomaan sisälly avio''liiton'' kaltaista keskinäisen suhteen sääntelyä, käytetään asian synonyyminä myös käsitettä ''avosuhde''.

Sosiaali- ja perhepolitiikan haasteena Suomessa on ymmärtää perheen alkuperäinen merkitys perheenjäsenten elatuksen ja elämän turvaajana.{{kenen mukaan}} Perhe on perinteisesti turvannut jäsenilleen ruoan ja lämpimän nukkumapaikan. Tätä perinnettä jatkaa myös nykyinen lainsäädäntö aviopuolisoiden elatusvelvollisuuksineen. Haaste muodostui, kun yleinen sosiaalinen paheksuttavuus ''susiparina'' eli ''laillistamattomassa parisuhteessa'' elämiseltä hävisi 1900-luvun viimeisen kolmanneksen kuluessa. Tällöin huomattiin, että virallista perhettä perustamattomat saivat yhteiskunnan tukea enemmän kuin perheen virallisesti (avioliitolla) perustaneet. Silloin lähdettiin yhdenmukaistamaan tukia hakemalla perusteita, milläjoilla ''avopareja'' voitaisiin kohdella samalla tavalla kuin aviopareja.{{Lähde|31. elokuuta 2008}}

==Suomen lainsäädäntöä vuonna 2006==

==== Avoliittolaki 20102011 ====

{{tarkistettava|aika pajonpaljon tulkintoja, omaa tutkimusta, kopioitu suoraan HE:stä?}}

SyksylläTammikuussa 20102011 Suomentasavallan hallituspresidentti hyväksyi lainvahvisti avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HEannetun 37lain (26/20102011). <ref>[http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Avopuoliso+voi+saada+hyvityst%C3%A4+kumppanilta+erotilanteessa/1135261879754 HS.fi, 24.11.2010,: Avopuoliso voi saada hyvitystä kumppanilta erotilanteessa]</ref> Sääntelyllä ei pyritä rinnastamaan avopuolisoita aviopuolisoihin tai luomaan avoliitosta avioliiton kaltaista instituutiota. Avopuolisoiden oikeuteen sosiaalipalveluihin ja -etuuksiin tai avopuolisoiden yhteisten lasten isyyden vahvistamista, elatusta, huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeviin säännöksiin ei ehdotettu hallituksen esityksessä muutoksia. Lailla luotiin säännökset avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta avoliiton päättyessä ja pyritään edistämään oikeudenmukaisen lopputuloksen toteutumista omaisuuden erottelussa sekä tarjoamaan riidanratkaisumenettely tilanteissa, joissa avopuolisot eivät pääse keskenään yhteisymmärrykseen yhteiselämän päättämiseen liittyvistä kysymyksistä.

EhdotuksellaLaissa korostetaan avopuolisoiden keskinäisten sopimusten (ns. sopimuserottelu) merkitystä niin avoliiton aikana kuin omaisuutta eroteltaessa. Omaisuuden erottelua ja avopuolison avustusvaatimuksen käsittelyä varten voidaan tuomioistuimelta hakea pesänjakajan määräämistä, jollei siis sopimuserottelu ole mahdollista. Jos pesänjakajaa koskeva hakemus on tehty, määrättävä pesänjakaja ratkaisee ensisijaisesti myös hyvitysvaatimukset. Jolleivät avopuolisot pääse sopimukseen omaisuuden jaosta, heillä ei tähän mennessä ole ollut mahdollisuutta turvautua muuhun kuin tuomioistuinmenettelyyn kanneperusteina velkomus, perusteettoman edun palautus, omistusoikeuden vahvistaminen/ tai kumoaminen, hallinnan palautus, vahingonkorvaus tms. Oikeudenkäynti on ollut kuitenkin raskas ja kallis.

EsityksessäLaissa ehdotetaan muutettavaksimuutetaan puolisoavustusta koskevaa säännöstä, koska avopuoliso voi olla samankaltaisen tuen tarpeessa kuin aviopuoliso perittävän kuoleman jälkeen. Avopuolisolle ei kuitenkaan ehdotetaehdotettu perintöoikeutta taieikä oikeutta hallita jäämistöä jakamattomana lesken tavoin. Tämä jäänee käytännön kokemusten mukaan vähäiselle soveltamiselle.

Suomessa ei oleollut voimassaaikaisemmin erityislainsäädäntöä, joka sääntelisiolisi säännellyt avoliiton päättymiseen liittyviä varallisuusoikeudellisia kysymyksiä. Niihin onoli sovellettu samoja yleisiä varallisuusoikeudellisia säännöksiä ja periaatteita, joita on sovellettu myös toisilleen vieraiden henkilöiden välisiin varallisuussuhteisiin.

Jos avoliitto päättyy toisen avopuolison kuolemaan, ei eloonjääneellä avopuolisolla ei ole voimassa olevan jäämistöoikeudellisen sääntelyn perusteella oikeutta saada taloudellista turvaa kumppaniltaan jääneistä varoista, jollei vainaja ollut tehnyt testamenttia avopuolisonsa hyväksi.

LaitUutta on tarkoitettu tulemaan voimaan noin 3 kuukauden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Lakialakia ei sovelleta, jos avoliitto on päättynyt ennen ehdotetun lain voimaantuloa. {{lähde}}(lain 12 §).

Suomessa aviopareja yhteisverotetaan eräissä tilanteissa. Tuloverolaissa määritetään puolisoina käsiteltäviksi myös: ''”avioliitonomaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläneet henkilöt, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsilapsi”.”'' Säädöksen tulkinnassa on useimmiten jätetty ”avioliitonomaiset olosuhteet” tarkoittamaan vain yhteistä osoitetta ja tukeuduttu väestörekisteristä todennettavaan ilmauksen jälkiosaan. Tältä osin ei verotuksessa ole juurikaanjuuri ollut epäselviä tilanteita tai tulkinnanvaraisia tapauksia.

Tietyillä ehdoilla avopuoliso perintöverotuksessa rinnastetaan aviopuolisoon. ”Jos perinnönjättäjään ja hänen kanssaan avioliitonomaisissa olosuhteissa eläneeseen henkilöön sovelletaan kuolinvuodelta toimitettavassa tuloverotuksessa tuloverolain (1535/92) 7 §:n 3 momentin puolisoita koskevia säännöksiä, luetaan perinnönjättäjän kanssa elänyt henkilö I veroluokkaan.” (Perintö- ja lahjaverolakilahjaverolain 11 §:n 3 mom.) Edellä oleva tarkoittaa, että avopuoliso kuuluu 1. veroluokkaan, jos puolisoilla on/on ollut yhteinen lapsi, tai jos he ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa.

AVIOLESKIAvioleski saa 200 000 euroa, mistä avio-oikeuden nojalla 100 000 euroa ja perintönä 100 000 euroa. Perintövero on 12 647 euroa. Veroprosentti on 12,6. Koko 200 000 euron saannosta laskettu veroprosentti on 6,3.

AVOLESKI"Avoleski" saa testamentin nojalla 200 000 euroa, mistä maksaa perintöveroa 89 205 euroa. Veroprosentti on 44,6.

HUOMAUTUS: Perintövero muuttui 1.1.2008, jolloin myös avopuolisoiden verotuskäyntöön tuli muutoksia. Yllä olevat tiedot ovat osittain vanhentuneita,; esimerkiksi avopuolisoiden kolminkertaista verotusta ei enää ole. Katso [[Perintövero]].

Suomalaisessa sosiaaliturvassa on perusteena, että jokainen, joka ei omalla toiminnallaan tai häneen nähden elatusvelvollisen tuella tai muuten saa riittävää elatusta, on oikeutettu yhteiskunnan tukeen. Tällä perusteella yhteiskunnan tukeen olisi oikeutettu varaton ja tuloton henkilö, joka asuu avioliittoa solmimatta yhdessä toista sukupuolta olevan henkilön kanssa. Tukeen ei kuitenkaan ole oikeutettu avioliitossa elävä henkilö, vaikka hän ei asuisikaan aviopuolisonsa kanssa. Edellinen– edellinen olettaen, että toisella asuinkumppanilla, tai aviopuolisolla, on varoja tai tuloja yli henkilökohtaisen minimitarpeensa. Tältä osin on kuitenkin säädetty, että ”miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa”, käsitelläänkohdellaan kuten aviopuolisoita, vaikka elatusvelvollisuutta ei olekaan, ja toisen tulot otetaan huomioon toisen tuentarpeen tarveharkinnassa. Huomattava on, että avioliitonomaisia olosuhteita ei ole laissa määritelty ja tältä osin sosiaaliturvan asiakkaat joutuvat toisinaan varsin vaikeaan asemaan. Edelliset koskevat myös eri opintososiaalisia etuuksia.

Huomautus: Tähän tuli muutos 1.8.2008. Tällä hetkellä avoliitto tai avioliitto eivät vaikuta opintotuen saantiin. Sen sijaan "avioliittomaisia olosuhteita" käytetään usein sosiaalitoimistoissa perusteena sille, ettei opiskelijan avopuolisolle tarvitse maksaa toimeentulotukea. Jopa valituksien ja juristin ja kansanedustajan käsittelyn jälkeen tulos on negatiivinen. Opiskelija on velvollinen elättämään opintotuellaan avopuolisonsa.