Wikipedia

Ero sivun ”Varhaiskasvatus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kirjallisuutta
Artikkeli tuntui käsittelevän varhaiskasvatusta hyvin vahvasti alan työntekijän tai opiskelijan näkökulmasta, pov-ongelmineen, poistin suurimman osan epäolennaisuuksista. Kaivannee enemmänkin remonttia.
Rivi 1:
'''Varhaiskasvatus''' tarkoittaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Suomessa julkista varhaiskasvatusta annetaan kuntien tai yksityisten järjestämässä [[Päiväkoti|päivähoidossa]], [[Esikoulu|esiopetuksessa]] sekä aamu- ja iltapäiväkerhoissa. Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ja tukijärjestelmässä. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Julkisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea vanhempien vanhemmuutta ja lapsen kasvatusta. Varhaiskasvatuksessa lapsen omaehtoinen leikki on keskeisessä asemassa.
 
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta. Tämän tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Jotta perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden, tarvitaan kiinteää yhteistyötä vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten välillä. Varhaiskasvatus, jota yhteiskunta järjestää, valvoo ja tukee, koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Sen tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa keskeinen merkitys on lapsen omaehtoisella leikillä.<ref>Stakes 2005, s. 11.</ref>
 
Varhaiskasvatuksessa kasvattajien tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa ympäristö, jossa näkyvät sekä lapsille ominaisin tapa toimia eli leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen että sisällölliset orientaatiot.<ref>Stakes 2005, s. 17, 20.</ref> Tämä saattaa olla haastavaa, mutta kokemuksen mukaan siinä on onnistuttu. Kasvattajan tulee myös kannustaa lasta omatoimisuuteen niin, että lapsi kokee iloa osaamisestaan, mutta saa myös tarpeen mukaisen avun<ref>Stakes 2005, s. 17.</ref>. ▼
Ensisijainen tavoite varhaiskasvatuksessa on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi takaa mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja hänen perustarpeista huolehditaan.<ref name="stakes15">Stakes 2005, s. 15.</ref> Nykypäivänä kuitenkin ongelmana päivähoidossa tuntuu olevan työntekijöiden suuri vaihtuvuus ja useat sijaiset. Työntekijöiden vaihtuvuus saattaa aiheuttaa lapselle turvattomuuden tunnetta, jolloin se ei edistä lapsen hyvinvointia. Lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa edistävät mahdollisimman pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet<ref name="stakes15" />, ja tämä ei toteudu nykyään riittävän hyvin. Työntekijöiden vaihtuvuus ja sijaisten vaikutukset lapsiryhmiin on huomattavia. Lapsiryhmistä on tullut hyvin levottomia, jolloin arjen perusaskareiden suorittaminenkin on saattanut olla haasteellista sekä työntekijöille että lapsille.
 
Hyvä hoito, joka luo perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa<ref name="stakes16">Stakes 2005, s. 16.</ref> toteutuu päivähoidossa hyvin, vaikka siellä olisi suuri vaihtuvuus työntekijöissä. Kaikille työntekijöille on kuitenkin tärkeää lasten hyvinvointi ja sen tukeminen. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tiedostaa oman kasvattavuuden ja sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet. Nämä seikat ovat tärkeitä kasvattajan työssä, kuten myös oman työn pohtiminen ja arviointi. Ne auttavat kasvattajaa toimimaan tietoisesti eettisesti ja ammatillisesti kestävien toimintaperiaatteiden mukaisesti<ref name="stakes16" />.
 
▲Varhaiskasvatuksessa kasvattajien tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa ympäristö, jossa näkyvät sekä lapsille ominaisin tapa toimia eli leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen että sisällölliset orientaatiot.<ref>Stakes 2005, s. 17, 20.</ref> Tämä saattaa olla haastavaa, mutta kokemuksen mukaan siinä on onnistuttu. Kasvattajan tulee myös kannustaa lasta omatoimisuuteen niin, että lapsi kokee iloa osaamisestaan, mutta saa myös tarpeen mukaisen avun<ref>Stakes 2005, s. 17.</ref>.
 
==Katso myös==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Varhaiskasvatus”