Ero sivun ”Tšetšeenin kieli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
DEFAULTSORT → AAKKOSTUS + järjestys |
p kh |
||
Rivi 17:
| iso3 = che
}}
'''Tšetšeenin kieli''' (нохчийн мотт, noxçiyn mott) on [[tšetšeenit|
Tšetšeenin kielellä on noin miljoona puhujaa. Suurin osa heistä asuu [[Tšetšenia]]ssa, jossa kieli on virallinen kieli. Lisäksi tšetšeeninkielisiä vähemmistöjä on naapuritasavalloissa [[Dagestan]]issa (noin 70 000), [[Ingušia]]ssa (noin 95 400) ja [[Kalmukia]]ssa (noin 6 100) sekä muualla [[Venäjä]]llä ja [[Turkki|Turkissa]], [[Jordania]]ssa ja [[Syyria]]ssa.
Tšetšeenin kielessä on paljon konsonantteja,
Perinteisesti [[tšetšeenit]] ovat pitäneet kulttuuri- ja kirjakielinään [[Arabian kieli|arabiaa]], [[Turkin kieli|turkkia]] ja [[Venäjän kieli|venäjää]]. Kielessä onkin runsaasti venäläisiä ja arabialaisia lainasanoja.
Rivi 27:
1700-luvun lopulla kielestä koottiin [[Katariina Suuri|Katariina Suurelle]] noin 400 sanan sanasto. Ensimmäiset tutkimukset tšetšeenin kielestä tehtiin Venäjän pääesikunnan toimeksiannosta, ja [[Pjotr Uslar]] julkaisi vuonna 1888 kielen kieliopin.
Varsinainen tšetšeenin kirjakieli luotiin 1900-luvun alussa. Silloin otettiin käyttöön [[latinalainen kirjaimisto]], joka korvasi siihen asti käydyn [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisen kirjaimiston]]. Latinalainen kirjaimisto oli käytössä 1920-luvun puolivälistä vuoteen [[1938]] asti, jolloin otettiin käyttöön kyrillinen kirjaimisto. Separatistinen hallitus otti uuden latinalaisen kirjaimiston käyttöön [[1992]]. Päätös oli poliittinen, ja sillä vastustettiin venäläisyyttä. Se johti myös siihen, etteivät
Toisen Tšetšenian sodan jälkeen Tšetšeniassa on käytetty kyrillistäkin kirjaimistoa.
| |||