Versio 28. marraskuuta 2011 kello 09.41 muokkaa SeppVei (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 036 muokkausta p Täsmennys ← Vanhempi muutos		Versio 17. helmikuuta 2012 kello 20.03 muokkaa kumoa Apalsola (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 20 500 muokkausta p viitteet; commonscat; –; nbsp; fix Uudempi muutos →
Rivi 2: \|tunnus = Hv3 \|kuva = Hv3 Locomotive number 781 Vanha veturi H9941 C.JPG \|kuvateksti = ~~Hv1~~Hv3 781 Keravalla muistomerkkinä \|tyyppi = höyryveturi \|liikennöitsijä = Rivi 12: \|romutettu = \|museoitu = 781, 995, 998 \|numerointi = ~~638-647~~638–647, ~~781-785~~781–785, ~~991-999~~991–999 \|paikkoja = \|lempinimi = Heikki, Hindenburg, Mörssi Rivi 21: \|korkeus = \|pyörästö = 4-6-0 ''(2'C-2'2'T)'' \|pyörästön pituus = 14  940 \|akselipaino = 12,7 \|pyörän halkaisija = ~~860-1750~~860–1750 \|vaihteisto = \|moottori = Rivi 31: \|kuva2 = \|kuvateksti2 = \|vetovoima = 6 950 / 7 530  kp }} '''Hv3''' oli [[Valtionrautatiet\|Valtionrautateiden]] käytössä ollut väliraskas henkilöjunien [[höyryveturi]]. Hv3 oli [[Hv1]]-veturin pohjalta suunniteltu veturi. Erona Hv1-sarjaan Hv3:ssa oli kapeampi aluskehys, jonka ansiosta veturit olisi myöhemmin voitu muuttaa kapeammalle yleiseurooppalaiselle [[raideleveys\|raideleveydelle]]. Hv2-vetureita valmistettiin kaikkiaan 24 kappaletta. Osan vetureista valmisti suomalaiset [[Tampella]] ja [[Lokomo]], osan [[saksa]]lainen [[Schwartzkopff]]. Veturit saivat alun perin sarjatunnuksen H9, mutta vuonna [[1942]] ne jaettiin tenderin pituuden mukaan sarjoihin [[Hv2]] ja Hv3. Hv3-vetureissa oli pidempi, neliakselinen [[tenderi]]. Veturin vesitilan suuruus oli 19 kuutiota ja hiilitilan suuruus 6 kuutiota. Tulipinnan ala oli 109,8 neliötä ja tulistimen 30,7 neliötä. Työpaine oli 12 kilopondia neliösentille, sylinterin pituus 51 senttiä ja männän iskun pituus 60 senttiä. Veturi pystyi vetämään noin ~~600-700~~600–700 tonnin vaunukuormaa noin 890 [[hevosvoima]]nsa avulla, pikajunakäytössä sen perässä oli tavallisesti kymmenisen vaunua eli noin 400 tonnin paino. Hv3-veturit palvelivat matkustajaliikenteessä maan tärkeimpiä varikkoja, kunnes dieselöinti syrjäytti ne [[1970-luku\|1970-luvun]] alkuun mennessä. Saksassa valmistetut veturit erosivat jonkin verran suomessa valmistetuista, ja ne hylättiin jo vuonna [[1965]]. Hv3-sarjasta on museoitu kolme yksilöä, joista 781 on [[Kerava]]lla muistomerkkinä ja 998 [[Haapamäen höyryveturipuisto]]ssa. Veturin 995, joka valmistui jatkosodan alkaessa [[1941]], kunnosti noin 15  000 tunnin työllä ajokuntoon [[Suolahti\|Suolahdessa]] Tapani Laaksomies. Veturi on ainoa ajokuntoinen lajissaan koko Euroopassa. Se teki aikoinaan viimeisen aikataulun mukaisen matkansa henkilöjunassa [[Seinäjoki\|Seinäjoen]] ja [[Vaasa]]n välillä marraskuussa [[1966]]. Kun koko Hv-sarja hylättiin [[1977]], se tuotiin seuraavana vuonna kunnostettavaksi muistomerkiksi [[Oulu]]un. Veturi oli [[Oulun rautatieasema]]n alueella vuodesta [[1980]] aina vuoteen [[2004]] saakka. Laaksomies muutti sen kunnostuksen yhteydessä halkokäyttöiseksi ja kapeampi hiilipiippu vaihdettiin samalla leveämpään halkopiippuun. Halkotilan suuruus on 12 kuutiota, neitsytmatkalla Suolahdelta [[Äänekoski\|Äänekoskelle]] halkoja kului noin kuusi [[kuutiometri\|mottia]] 50 kilometrin matkalla. ==Lähteet== {{kirjaviite\|Tekijä= Salo, Sakari K ~~Salo~~.\| Nimike= Höyryveturikirja\| Julkaisija= Kustantaja Laaksonen\| Julkaisupaikka= \| Vuosi=2009 \| Tunniste = ISBN 978-952-5805-12-3}} {{Kirjaviite \| Tekijä=Pölhö, Eljas -– Pykälä-Aho, Mia \| Nimike=Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto / Finnish Motive Power 1.1.1996 \| Kieli=Suomi/Englanti \| Julkaisija= \| Tunniste=ISBN 91-7266-133-X}} [http://srhs.fi/tietoab.htm SRHS: Tietoa Suomen vetureista] ==Aiheesta muualla== {{commonscat-rivi\|VR Class Hv3}} {{kirjaviite\|Tekijä= Henrik Ahola\| Nimike= Reportaasi: Höyryveturi Heikin tarina. Sarjassaan viimeiset\| Julkaisija= Sanomalehti Kalevan sunnuntailiite\| Vuosi=27.11.2011}} Ss. 6-11. *{{Lehtiviite \| Tekijä = Ahola, Henrik \| Otsikko = Reportaasi: Höyryveturi Heikin tarina. Sarjassaan viimeiset \| Julkaisu = Kaleva \| Ajankohta = 27.11.2011 \| Vuosikerta = \| Numero = \| Sivut = 6–11 \| Julkaisupaikka = Oulu \| Julkaisija = Kaleva Oy \| Selite= Sunnuntailiite \| Tunniste= \| www = \| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 17.2.2012 \| Kieli = \| Lopetusmerkki = }} {{Tynkä/Rautatieliikenne}}

Ero sivun ”Hv3” versioiden välillä