Wikipedia

Ero sivun ”Nummi (maantiede)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
korjataan paremmin lähdettä vastaavaksi (jos nyt löysin oikean kohdan)
Rivi 1:
[[Kuva:Lüneburger Heide 113.jpg|thumb|320px|[[Lüneburgin nummi|Lüneburgin nummea]] Saksassa. Kanervaa ja heinää sekä harvassa kasvavia kitukasvuisia mäntyjä.]]
'''Nummi''' on [[hiekka]]inen tai [[sora]]inen, tavallisesti[[puu]]ton, loivasti[[varpu]]valtainen kumpuilevaalue. maaAiemmin niitä on käytetty [[laidun|laitumina]] ja ne ovat yleensä [[laidunnus|laidunnuksen]] tuloksena syntyneitä. Yleisesti nummella kasvaa [[sammalet|sammalta]], [[jäkälät|jäkälää]] ja varpuja, mutta hyvin vähän tai ei lainkaan puita.<ref>{{Verkkoviite| Osoite= http://www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/siikajoki/julkinen/tekstit/tauvo_lr.pdf | Nimeke = Tauvo Siikajoki ranta-asemakaava | Julkaisija = Paikkatieto Airix}}</ref>
 
Pohjoismaisessa alueidenkäyttöluokituksessa nummi on määritelty puuttomaksi (kasvillisuus alle kaksi metriä korkeaa) kasvipeitteiseksi avomaaksi, jossa kasvaa saniaisia, [[kanerva]]a ja piikkipensaita mutta ei rehukasveja.<ref>{{verkkoviite| Osoite=http://www.mmm.fi/attachments/5fDbyYiFr/5fDifH5r3/Files/CurrentFile/Maankaytto_taustaselvitys_LOPULLINEN.pdf| Nimeke = Suomen maankäyttöluokkien pinta-alatiedot ja maankäytön tietojärjestelmät, taustaselvitys | Selite = s. 83 | Julkaisija = Maa- ja metsätalousministeriö | Ajankohta = 2004}}</ref>
 
Kuuluisia nummialueita ovat Bodminin nummi [[Cornwall]]issa, Yorkshiren ja Skotlannin nummet ja [[Öölanti|Öölannin]] [[Stora Alvaret]]. Suomessa nummia on [[Lounais-Suomen saaristo]]ssa sekä [[Merenkurkku|Merenkurkun]] ja [[Perämeri|Perämeren]] saarissa ja rannikolla. Maan suurin nummialue on [[Korppoo]]n [[Jurmo]]n saaressa [[Parainen|Paraisilla]].<ref>[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9914&lan=FI Perinnebiotooppien nykytila] s 4. Ympäristö.fi</ref>
 
Suomen nummet ovat kehittyneet [[moreeni]]maiden ja [[harju]]jen [[havumetsä]]stä [[kulotus|kulotuksen]], [[Laidunnus|laidunnuksen]] ja hakkuiden myötä, ja niiden [[maannos]] on havumetsien tapaan ravinteiltaan niukkaa [[podsoli]]a. Laidunnetut nummet ovat suomessa erittäin harvinaisia ja ne ovat arvokkaita sekä [[perinnebiotooppi|perinnebiotooppeina]] että [[maisema]]llisesti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lindgren, Leif | Nimeke =Saariston laitumet | Vuosi =2000 | Luku = | Sivu =99-100 | Selite =Suomennos: Tapio Heikkilä | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Metsähallitus | Tunniste =ISBN 951-37-2968-0 | Kieli = }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Nummi_(maantiede)”