Wikipedia

Ero sivun ”Järjestelmäkamera” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
poistin turhan viittauksen digitaalisiin järjestelmäkameroihin. Digitaalisuus on nykyään itsestäänselvyys. Artikkelissa on vieläkin liikaa mainintoja filmistä.
täydennetty artikkelia ja lisätty GF1:n kuva
Rivi 1:
[[Kuva:Nikon F-301.jpg|thumb|250px|Nikonin F-301 SLR-camera, [[kinofilmi]]ä käyttävä peiliheijastusjärjestelmäkamera ilman objektiivia.]]
[[Kuva:Canon EOS 50D Back.jpg|thumb|250px|Digitaalijärjestelmäkamera [[Canon EOS 50D]] takaapäin.]]
[[Kuva:Panasonic Lumix GF1 img 3537.jpg|thumb|250px|Pienikokoinen [[Panasonic Lumix DMC-GF1]] järjestelmäkamera]]
[[Kuva:Zenit.gif|thumb|250px|Zenit 122 -järjestelmäkamera]]
[[Kuva:Olympus E-3 cut.jpg|thumb|right|250px|Halkaisukuva [[Olympus E-3]] -digitaalikamerasta. Kameraan on liitetty ZD ED 12–60 mm {{f/}}2.8–4.0 SWD -zoom-objektiivi.]]
'''Järjestelmäkamera''' on [[kamera]], jossa runkoonkameran eieri kuuluosat, kiinteätäetenkin sen [[objektiivi]]a, vaan se onovat vaihdettavissa kuvaustarpeiden mukaan. JärjestelmäkameraEri voivalmistajien ollakamerajärjestelmiin harraste-,kuuluu puoliammattilais- tai ammattilaiskäyttöön tarkoitettu. Ammattilaisjärjestelmissä on panostettu parempaan [[optiikka]]an, kestävyyteen ja kuvausolosuhteiden monipuolisempaan säätömahdollisuuteen käsin.tyypillisesti
useita eri hintaluokkiin kuuluvia runkoja, laajakulma-, normaali- ja teleobjektiiveja, telejatkeita, salamavalolaitteita, ja muita kamerarunkoon tai objektiiveihin liitettäviä lisälaitteita ja välineitä.
Järjestelmäkamera voi olla harraste-, puoliammattilais- tai ammattilaiskäyttöön tarkoitettu. Suurimpien valmistajien järjestelmät on kehitetty sekä harrastelijoiden että ammattilaisten tarpeisiin. Halvimmat rungot ja objektiivit ovat kotikäyttöön ja valokuvauksen harrastajien tarpeisiin sopivia. Ammattikäyttöön tarkoitetut rungot ja objektiivit maksavat harrastelijakäyttöön tarkoitettuihin nähden moninkertaisesti,
ja niissä on parempi [[optiikka]], kestävyys, suurempi nopeus ja paremmat säätömahdollisuudet. Näistä eroista huolimatta saman järjestelmän objektiiveista kaikki ovat käytettävissä järjestelmän kaikkien runkojen kanssa.
 
Englannin kielessä käsitettä järjestelmäkamera ''(system camera)'' ei yleensä käytetä, vaan suomeksi järjestelmäkameroina tunnettuihin kameroihin viitataan optisen järjestelmän mukaan [[yksisilmäinen peiliheijastuskamera|yksisilmäisinä peiliheijastuskameroina]] ''(single-lens reflex, SLR)''.
Rivi 10 ⟶ 14:
 
Järjestelmäkamerat voidaan jakaa ainakin neljään tyyppiin:
* [[Peiliheijastuskamera]]ssa objektiivin läpi tullut valo heijastetaan tähyslasille, jolloin kuvaaja voi nähdä suunnilleen saman kuvan kuin filmille tulisi. Peiliheijastuskamera voi olla [[yksisilmäinen peiliheijastuskamera|yksisilmäinen]] (SLR, Single Lens Reflex) tai kaksisilmäinen (TLR, Twin Lens Reflex). Edellisessä, joka on myös yleisin, on liikkuva peili, joka nousee pois filmin tai kennon edestä kuvanottohetkellä. On myös olemassa yksisilmäisiä peiliheijastuskameroita, joissa kääntyvä peili on korvattu kiinteällä puoliläpäisevällä peilillä, joka ohjaa osan valosta joko sähköiseen tai elektroniseen etsimeen. Kaksisilmäisessä kamerassa ylempi linssi piirtää peilin kautta kuvan etsimen tähyslasille ja alempi linssi filmille. Useimmat järjestelmäkamerat ovat peiliheijastuskameroita (ja päinvastoin). Kuitenkin muitakin tyyppejä on ja usein englanninkielistä termiä "SLR" käytetään virheellisesti tarkoittamaan järjestelmäkameraa. Tunnetuimpia peiliheijastuskameroiden valmistajia ovat [[Canon]], [[Nikon]] ja [[Sony]] (entinen [[Minolta]]) sekä [[Pentax]].
* [[peilitön järjestelmäkamera|Peilittömissä järjestelmäkameroissa]] (esim. [[Micro Four Thirds]] -järjestelmä) ei ole peiliä, vaan kennon tuottama kuva näytetään elektronisessa etsimessä. Peilittömien järjestelmäkameroiden valmistajista tunnettuimpia ovat [[Olympus]], [[Panasonic]], [[Sony]], ja [[Samsung]].
* [[Mittaetsinkamera]]ssa on optinen etsin, jossa näkyy kuvaan tuleva alue. Kamerassa on optinen ja mekaaninen järjestelmä, joka välittää etsimeen tiedon objektiivin tarkennuksesta kaksoiskuvan avulla. Kaksoiskuvan avulla saadaan tarkennus haluttuun kohtaan kohdistamalla kuvat päällekkäin. Mittaetsinkamerat ovat edellä mainittuja harvinaisempia, ja niiden tunnetuin valmistaja on [[Leica]].
* [[Ison koon kamera]]ssa tarkennus tapahtuu useimmiten filmin paikalle asetetun tähyslasin avulla. Kuvan ottohetkellä tähyslasin paikalle asetetaan filmikasetti. Suljin on yleensä sisäänrakennettu linssiin ja itse kamera on periaatteessa pelkkä laatikko, jossa palkeen pituuden avulla säädetään tarkennusta.
 
== Objektiivit ja niiden kiinnitys ==
 
[[Objektiivi]] on linssi tai linssijärjestelmä, jonka avulla kameroissa kuva muodostetaan valoherkälle kennolle tai filmille. Objektiivi määrää sen, minkä kokoisena, kuinka kirkkaana, ja
kuinka terävänä kuva piirtyy kameran kennolle. Tämän vuoksi objektiivi on kennon ohella yksi tärkeimmistä kamerajärjestelmän osista, ja eri objektiivien käyttö vaikuttaa kaikkein
eniten kameralla saatavien kuvien laatuun ja tyyliin. Laadukkaimmat ja kalleimmat objektiivit voivat maksaa moninkertaisesti kalliinkin kamerarungon hinnan.
 
Objektiivi valitaan kuvauksen kohteen ja kuvaustilanteen mukaan. Normaaliobjektiivia käytetään moniin tarkoituksiin, esim. ihmisten kuvaamiseen lähietäisyyksillä.
=== Objektiivin kiinnitys ===
Laajakulmaobjektiiveilla saadaan kuvaan mahtumaan suuri osa näkymästä, ja ne sopivat maisemien ja arkkitehtuurin kuvaamiseen. Normaaliobjektiivia jonkin verran
pidempipolttovälisiä objektiiveja käytetään muotokuviin, koska näin vältytään kasvojen vääristymiltä, jotka aiheutuisivat esim. normaaliobjektiivin käytöstä
lähellä kuvattavia kasvoja.
Kauko-objektiiveilla kuvataan kaukana olevia kohteita, jotka halutaan näkyvän kuvassa yksityiskohtaisesti, esim. luontokuvauksessa
linnut ja muut arat ihmistä välttävät eläimet. Kauko-objektiiveja käytetään usein myös maisemakuvauksessa.
 
Yleensä objektiivi on kiinnitetty kierteillä tai [[bajonetti|bajonetilla]]. Kullakin kameravalmistajalla on oma kiinnitys, jokaja kiinnitys on käytössätärkein edellistäkamerajärjestelmää nopeampi.määrittävä komponentti, koska
se määrää, mitkä kamerarungot ja objektiivit sopivat yhteen. Kukin järjestelmäkameravalmistaja myy omaan järjestelmäänsä sopivia objektiiveja. Lisäksi on joukko lähes yksinomaan objektiiveihin
keskittyviä yrityksiä, jotka valmistavat objektiivejaan eri järjestelmien kiinnityksillä varustettuina. Tunnettuja 35 mm:n kamerajärjestelmien ja niiden digitaalisten seuraajien objektiivivalmistajia
ovat [[Tamron]], [[Tokina]] ja [[Sigma Corporation|Sigma]], joiden objektiivit ovat tyypillisesti saatavilla ainakin [[Canon]]in ja [[Nikon]]in kiinnityksellä.
Myös muut osat kuin objektiivi ovatsaattavat useinolla vaihdettavia, etenkin suurissa ammattikäyttöön tarkoitetuissa järjestelmissä. Tällaisia ovat mm. etsin, tähyslasi, takakansi tai filmikasetti (filmiperä). Etsin voi olla prisman avulla kuvan oikein päin kääntävä tai yksinkertaisesti kuilumallinen, jolloin kuvaa katsotaan suoraa tähyslasilta. Tähyslasi on hiottu lasilevy, jolle kuvattava kohde projisoidaan tarkennusta ja [[Kompositio (kuvataide)|sommittelua]] varten. Takakantta tai filmikasettia vaihtamalla voidaan [[filmi]] vaihtaa kuvien välillä. On myös järjestelmäkameroita, joihin voidaan filmin tilalle vaihtaa digitaalinen kuvakenno. Järjestelmäkameroille on saatavilla laaja lisälaitevalikoima, johon kuuluu muun muassa erilaisia objektiiveja, paljelaitteita ja loitonnusrenkaita lähikuvausta varten, suodattimia ja salamalaitteita. Näin kameraa voidaan käyttää laajemmin erilaisiin kuvaustarpeisiin.
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Järjestelmäkamera”