Ero sivun ”Neutralisaatiotekniikka” versioiden välillä

'''Neutralisaatiotekniikka''' ({{k-en|techniques of neutralization}}) eli '''rikoksen selittelytavat''' on [[kriminologia]]ssa käytetty lähestymistapa, jossa tutkitaan sitä, miten [[rikos|rikoksia]] tekevät henkilöt järkeistävät tekonsa itselleen ja pyrkivät vakuuttamaan myös muut tekonsa oikeutuksesta. Neutralisaatio antaa rikokselle myönteisen merkityksen. Neutralisaatiotekniikka on eräs yleiseen oppimisteoriaan perustuva rikollisen käyttäytymisen selitysmalli, muut ovat eriytyvä oppimisalttius, matkiminen sekä palkinnot/[[rangaistus|rangaistukset]]-tasapaino.<ref>Kivivuori 2008,: 222-234222–234.</ref> Klassinen neutralisaatioteorianeutralisaatioteorian onesittivät esitettyvuonna 1957 (G. Sykes & D. Matza).<ref>Sykes & Matza 1957; Siponen & Vance 2010,: 488.</ref>.

Neutralisaatiotutkimus ei ota kantaa teon moraalis-eettiseen tai kriminologiseen arvoon. Tämä kriminologian ala tutkii rikoskäyttäytymistä empiirisen tutkimuksen lähestymislähtökohdista analysoiden rikollisen käyttäytymisen yhteydessä esiintyviä selittelytapoja.<ref>Kivivuori 2008,: 224.</ref> Vastuun kieltämistä voidaan pitää yleisimpänä rikollisen teon järkeistämistapana<ref>Kivivuori 2008,: 224.</ref>.

Klassisiin neutralisaatioihin kuuluvat vastuun kieltäminen ({{k-en|Denialdenial of Responsityresponsity}}), vahingon kieltäminen ({{k-en|Denialdenial of Injuryinjury}}), rikoksen kohteen arvon kieltäminen ({{k-en|Denialdenial of Victimvictim}}), tuomion tuomitseminen ({{k-en|Contemncontemn the Concemmersconcemmers}}) ja vetoaminen korkeampiin velvollisuuksiin ({{k-en|Appealappeal to Higherhigher Loyaltiesloyalties}}). Uudempia neutralisaatioita ovat vetoaminen tilien pysymiseen tasapainossa ({{k-en|Metaphormetaphor of Thethe Ledgerledger}}, "tilikirjavertaus") ja vetoaminen toimimiseen [[pakkotila|pakon edessä]] ({{k-en|Defenceedefencee of Necessitynecessity}}, "välttämättömyyden pakko").<ref>Kivivuori 2008,; 224-229 ja; Siponen & Vance 2010,: 488.</ref>

Neutralisaatiotekniikoihin kuulumattomia suomalaisessa kriminologiassa havaittuja rikosten selitysmalleja nuorisorikollisten joukossa ovat lisäksi itsensä toteuttamisen -malli (rikollinen teko on keino itseilmaisuun) ja tekojen kieli -malli (henkilö viestii teoillaan "pahaa oloaan" tai "huutaa apua"). Ensimmäistä voidaan pitää modernin "ymmärrysretoriikan" siirtymisenä rikollisten käyttämäksi järkeistämistekniikaksi, ja jälkimmäinen on lähellä klassinen vastuun kieltämisen neutralisaatiotekniikkaa.<ref>Kivivuori 2008,: 228.</ref>

'''Vastuun kieltäminen''': "naksahtaminen", humalatila, kavereiden suorittama pakottaminen tai houkuttaminen tekoon, "herjaaminen tai häirintä on vain virtuaalista ([[internet]]-[[kunnianloukkaus]])". Organisaatioissa voidaan esittää väite: "vastuu on organiaatiolla".<ref>Kivivuori 2008,: 224-225 ja, 229.</ref> Seksuaalirikoksen tekijä voi kieltää vastuunsa esimerkiksiksi selittelemällä, että hänen "seksuaalinen himonsa" oli "ylitsepääsemättömän voimakas".<ref>Kivivuori 2008,: 225.</ref>.

'''Vahingon kieltäminen''': "vakuutus korvaa vahingon (omaisuusrikos)", "varastan vain rikkailta tai keskiluokalta (omaisuusrikos)", "nainen haluaa tulla raiskatuksi ([[raiskaus]])". "Yrityksen varojen kavallus on oikeutettu, koska teko on vain 'laina'" ([[kavallus]]).<ref>Kivivuori 2008,: 225 ja, 229.</ref>

'''Rikoksen kohteen arvon kieltäminen''': "rikos ei vahingoita yksityishenkilöitä, tai se vahingoittaa vain organisaatioita ([[talousrikos]])", "kauppiaskin varas, mutta se tekee sen laillisesti ([[myymälävarkaus]])", "yritykseltä voi varastaa, koska se on kasvoton organisaatio ([[myymälävarkaus]], [[talousrikos]]), "teon kohde houkutteli tekoon kevytmielisellä pukeutumisellaan ([[raiskaus]])" ja "tapettavaan kansanryhmään kuuluvat ihmiset ovat "torakoita" ([[Ruandan kansanmurha]]).<ref>Kivivuori 2008,: 225-226 ja, 229.</ref>.

'''Tuomion tuomitseminen''': "Toiset osavaat käyttää järjestelmää paremmin omaksi hyödykseen kuin minä ([[talousrikos]])" ja "viranomaiset 'vainoavat' juuri meidän yritystämme ([[veropetos]])".<ref>Kivivuori 2008,: 226 ja, 229.</ref>.

'''Vetoaminen korkeampiin velvollisuuksiin''': "Luonnonsuojelun vuoksi toiminen (suomalainen [[nuorisorikollinen]]) turkistarhaukseen kohdistuvassa "kettutyttö"-rikoksessa. "Uskonnon vuoksi (modernin [[terrorismi]]n [[itsemurhaisku|itsemurhapommi-isku]]n suorittaja)", "valkoisten etujen puolustaminen maahanmuuttajia vastaan ([[rasismi|rasistisen]] äärioikeiston[[äärioikeisto]]n [[skinhead]]-ryhmät)" ja "näkymätön taistelu kapitalismia vastaan ([[Ruotsin äärivasemmisto]])" .<ref>Kivivuori 2008,: 226-228226–228.</ref>.

'''Vetoaminen tilien pysymiseen tasapainossa''': "Hyvät teot kumoavat pahat teot (varastetun tavaran kauppias, USA)", "kavalluksen kohteeksi valittu yritys ansaitsi tulla kavalletuksi rangaistuksena tekemästään päätöksestä ([[kavallus]])" ja "olen ansainnut rahani ([[organisaatiorikos]])".<ref>Kivivuori 2008,: 228 ja, 229.</ref>.

'''Vetoaminen toimimiseen pakon edessä''': [[Salametsästäjä]] metsästää peuroja, ettei perhe kuolisi nälkään.<ref>Siponen & Vance 2010, (sivutieto puuttuu).</ref>. "Kavalsin yrityksen varoja, koska minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa ([[talousrikos]])".<ref>Kivivuori 2008,: 229.</ref>.

Neutralisaatiotekniikoita käytetään tavanomaisessa (mm. [[raiskaus|seksuaalirikokset]], [[väkivalta]], [[varkaus (rikosoikeus)|varastaminen]]) ja [[tietoturva]]-, organisaatio-, [[talousrikos|talous]]- ja ns. valko­kaulus­rikollisuuden perusteluina. Eri neutralisaatiotekniikoista voidaan yhdistellä pyrittäessä lisäämään neutralisaation vakuuttavuutta ja kaikissa rikostyypeissä voidaan käyttää kaikkia mahdollisia perusteita järkeistämiselle.<ref>Kivivuori 2008,: 229 ja; Siponen & Vance 2010,: 448.</ref>

* Kivivuori, Janne. 2008. ''Rikollisuuden syyt.'' JyväskyläHelsinki: Nemokustannus. ISBN 952-5613-46-9

* Siponen, M. & Vance, A. 2010. Neutralization: New Insights into the Problem of Employee Information Systems Security Policy Violations. ''MIS Quartely'', 34 (3), 487–502 ja A1–A12 (liitteet).