Ero sivun ”Svartholman merilinnoitus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Linnoituksen rakennustyöt: kh + lisätty tietoa + lähde |
p →Linnoituksen restaurointi: kh+lis tietoa+viite |
||
Rivi 79:
== Linnoituksen restaurointi ==
Englantilaisten vierailun jälkeen Svartholman merilinnoitus unohdettiin. Raunioista purettua rakennusjätettä käytettiin tulipalossa tuhoutuneen Loviisan kaupungin jälleenrakennukseen. Esimerkiksi Loviisan raatihuoneen ja kirkon rakennustyömaille tuotiin tiiliä linnoituksen raunioista.<ref name=nba /> Kivitaloja rakentavat porvarit saivat hakea saaresta vapaasti tiiliä ja kiviä rakennusmateriaaliksi. Muut maksoivat tuhannesta tiilestä rupla 50 kopeekkaa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Suomalaiset linnoitukset, s.148 | Julkaisupaikka=Saarijärvi | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-222-275-6}}</ref> Purkutöitä seuranneina vuosikymmeninä saarta käytettiin lähinnä vain Suur-Sarvilahden kartanon karjan laidunmaana.
Linnoituksen räjäytetyt, puretut sekä kosteuden ja pakkasen runtelemat muurit hautautuivat purkujätteen ja kasvillisuuden alle. [[1900-luku|1900-luvun]] alussa linnoituksesta oli tunnistettavissa enää osa rantavarustuksista ja bastioneista.
Vuosikymmenten unohduksen jälkeen Museoviraston edeltäjä muinaistieteellinen toimikunta alkoi tutkia Svartholman raunioita ensimmäisen kerran jo vuonna 1911, ja Loviisan kaupunki suoritti linnoituksessa raivaustöitä 1930-luvun alussa. Varsinaisiin [[restaurointi]]töihin ryhdyttiin kuitenkin vasta sotien jälkeen.<ref name=rest>{{verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/svartholma_rest | Nimeke = Svartholman restaurointi | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 2010-07-01}}</ref> Restaurointi rahoitettiin heinämaiden vuokratuloilla sekä metsän myynnistä saaduilla voitoilla. <ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Suomalaiset linnoitukset, s.149 | Julkaisupaikka=Saarijärvi | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-222-275-6}}</ref>
Vuonna 1948 suoritettuja pienimuotoisia muurien korjaustöitä lukuun ottamatta laajemmat restaurointityöt Svartholmassa aloitettiin vasta Museoviraston vuosina 1963-1964 toteutettujen kaivausten yhteydessä. Ensimmäisten kaivausten yhteydessä paljastettiin linnoituksen sisäpihaa sekä itäisessä ja läntisessä kurtiinissa sijainneita kasarmeja.<ref name=rest /> Kaivausten vuoksi linnoituksen muurit kärsivät talvisia lisävaurioita, sillä esiin kaivettuja muurinosia ei suojattu välittömästi sateelta ja jäätymiseltä.
Linnoituksen tutkimuksen ja entistämisen viimeisin vaihe käynnistyi vuonna 1994, jolloin loputkin linnoitusalueesta pääsivät restaurointityön piiriin. Samalla suojattiin pohjoisen ja läntisen kurtiinirakennuksen rauniot yhtenäisellä katoksella.<ref name=rest /> Työt valmistuivat vuonna [[1998]], jolloin vietettiin linnoituksen 250-vuotisjuhlavuotta.<ref name=rest />
Osa linnoituksesta on edelleen jätetty kaivamatta esiin, sillä vaurioituneet rakenteet säilyvät parhaiten maakerroksen peitossa.<ref name=rest /> Linnoitus hahmottuu vierailijalle kuitenkin hyvin jo tällä hetkellä esiin kaivettujen osien avulla. Muurien entistämistyöt, linnoituksen sisäpihan korjattu
Svartholman merilinnoitus on nykyisin Museoviraston omistuksessa oleva [[muinaismuistolaki|muinaismuistolain]] suojaama [[muinaisjäännös]].
| |||