HMS Erebus (I02)

HMS Erebus (viirinumero I02) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Erebus-luokan monitori, joka palveli ensimmäisen maailmansodan lopulla ja toisessa maailmansodassa.

HMS Erebus
HMS Erebus
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Harland and Wolff, Govan
Kölinlasku	12. lokakuuta 1915
Laskettu vesille	19. kesäkuuta 1916
Palveluskäyttöön	2. syyskuuta 1916
Poistui palveluskäytöstä	romutettu heinäkuussa 1946
Tekniset tiedot
Uppouma	7300 t
Pituus	123,4 m (kokonaispituus)
Leveys	26,8 m
Syväys	3,56 m
Koneteho	6000 ihp
Nopeus	12 solmua
Miehistöä	226
Aseistus
Aseistus	2 15"/L42 (380 mm) Mk I tykkiä 8 4" (102 mm) tykkiä 2 12 naulaista ilmatorjuntatykkiä 2 3" (76 mm) ilmatortuntatykkiä 2 kaksinaulaista ilmatorjuntatykkiä 1 0,5" Vickersin nelipiippuinen ilmatorjuntakonekivääri
Infobox OK

Palvelus

HMS Erebus liitettiin elokuussa 1916 Doverin partio-osastoon, jonka mukana se osallistui sotatoimiin saksalaisia vastaan Belgian rannikolla. Alus vaurioitui 28. lokakuuta 1917, kun siihen osui kauko-ohjattu saksalainen FL-vene. Huhtikuussa 1918 HMS Erebus kuului sisaraluksensa HMS Terrorin sekä hävittäjien HMS Termanentin, HMS Truculentin ja HMS Manleyn kanssa pitkän kantaman tulitukiosastoon Zeebruggen iskussa. Alus sisaraluksineen tuki 27. syyskuuta Ypresin neljättä taistelua.

Vuonna 1919 alus osallistui brittien Pohjois-Venäjän maihinnnousun tukemiseen ollen Valkoisella merellä sekä myöhemmin tukien sotatoimia Itämerellä. Alus teki 1921 asekokeita, jolloin maalina käytettiin Saksan keisarillisen laivaston taistelulaivaa SMS Badenia. Koeammuntojen päätyttyä alus palveli tykistökoululaivana, kunnes se siirrettiin 1939 Southamptoniin modernisoitavaksi, mistä se töiden keskeydyttyä palasi palvelukseen elokuussa liitettynä Kotilaivastoon.

HMS Erebuksen piti siirtyä Kapkaupunkiin vartiolaivaksi, mutta toisen maailmansodan alkaessa suunnitelmaa ei toteutettu. Alus kuului Kotilaivastoon, kunnes se syyskuussa 1940 siirrettiin Noren alaisuuteen mahdollisen maihinnousun varalta. Alus tulitti lokakuussa Dunkerquen aluetta ja se määrättiin marraskuussa palaamaan telakalle.

Alus palasi palvelukseen kesäkuussa 1941, jolloin sen ilmatorjuntaa oli vahvennettu kuudella kolmituumaisella ilmatorjuntatykillä sekä kahdella tyypin 285 tulenjohtotutkalla. Se oli heinäkuun koeajoissa valmistautuen palvelukseen. Alus liittyi elokuussa Kotilaivastoon Scapa Flowssa.

HMS Erebus määrättiin tammikuussa 1942 Itäiseen laivastoon, jossa sen tehtävänä oli vahvistaa Trincomaleen ilmapuolustusta. Helmikuussa alus lähti kohti Itä-Intian asemaa saapuen Trincomaleehen maaliskuussa. Alus joutui 9. huhtikuuta Japanin lentokoneiden maaliksi, jolloin se kärsi vaurioita sekä tappioita. Se oli korjattavana toukokuusta heinäkuuhun Bombayssa.

Palvelukseen palatessaan elokuussa alus matkasi Kilindiniin, jossa se määrättiin tukemaan Majungan maihinnousua operaatio Janea. Alus liittyi syyskuussa HMS Warspiten, HMS Birminghamin, HMS Gambian, HMS Manxmanin, HMS Dauntlessin, HMS Caradocin, HMS Illustriousin ja HMS Albatrossin sekä niitä suojanneiden kahdentoista hävittäjän muodostamaan laivasto-osastoon. Maihinnousun alettua 10. syyskuuta todettiin, ettei tulitukea tarvita ja alus palasi operaatiosta vapauduttuaan tulitukiosaston mukana Kilindiniin.

Lokakuussa alus määrättiin palaamaan Britteinsaarille ja se teki matkan kiertäen Hyväntoivonniemen reittiä. Alus liittyi perille päästyään Kotilaivastoon, josta se määrättiin huhtikuussa Välimeren laivastoon.<ref name="NH">

HMS Erebus matkasi toukokuussa 1943 Välimerelle ja alus määrättiin kesäkuussa osaksi Yhdysvaltain laivaston TF85:tä tukemaan Sisilian maihinnousua. Alus liittyi heinäkuun alussa itäiseen tukiryhmään tukeakseen XXX armeijakunnan maihinnousua.<ref name="NH">

Alus lähti 7. heinäkuuta Sfaxista saattueen MWS36 mukana kohti ACID rantaa. Se tuki 10. heinäkuuta tulellaan maihinnousua Syrakusan lounaispuolella HMS Robertsin kanssa. Seuraavana päivänä alus tuki taisteluita HMS Abercrombien ja HMS Robertsin kanssa. Alus tulitti 12. heinäkuuta Catanian lentokenttää yhdessä Force A:n alusten kanssa.<ref name="NH">

Elokuussa alus määrättiin tukemaan maihinnousua Italian mantereelle (operaatio Baytown). Alus oli 31. elokuuta Messinan salmessa tulitukitehtävissä. Se tulitti 2. syyskuuta Reggio Calabrian ja Pessaron välisiä kohteita HMS Robertsin, HMS Abercrombien, HMS Valiantin, HMS Warspiten, HMS Orionin, HMS Mauritiuksen, HMS Aphiksen ja HMS Scarabin. Alus lähti 7. syyskuuta Bizertasta saattueen FSS2 mukana Salernoon tukeakseen maihinnousua (operaatio Avalanche).<ref name="NH">

Alus poistettiin lokakuussa Välimeren laivaston palveluksesta ja se lähti Plymouthiin, josta se siirrettiin marraskuussa Devonportin telakalle. Telakalla alukselle asennettiin uusia tutkia ja sen ilmapuolustusta vahvennettiin. Alus määrättiin tammikuussa 1944 osaksi Normandian maihinnousua ja se aloitti koeajot helmikuussa palaten kuukautta myöhemmin palvelukseen.<ref name="NH">

Alus tuki 6. kesäkuuta 1944 Normandian maihinnousua tulittaen Barfleurin ja La Pernellen rannikkolinnakkeita. Toinen aluksen 15 tuumaisista tuhoutui kranaatin räjähtäessä ennen aikaisesti. Alus tulitti 10. elokuuta Le Havren puolustajia, jolloin Clos des Roncesin patterin ammus osui alukseen. Marraskuussa alus tuki operaatio Infatuatea eli Walcherenin maihinnousua.

Alus romutettiin heinäkuussa 1946.

Lähteet

• Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)