Ero sivun ”Bud Powell” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
1940-luvun alkupuolella Powell soitti useissa yhtyeissä. Hän levytti ensi kertaa trumpetisti [[Cootie Williams]]in ryhmässä vuonna [[1944]]. Tuolloin nauhoitettiin ensimmäinen levytys Monkin standardista, "'Round Midnight". Monkin mukana Powell pääsi bebop-muusikoiden piireihin, jotka alkoivat tuohon aikaan muodostua New Yorkin jazz-baareissa. Powell sai osakseen arvostusta sekä omintakeisista bebop-sooloistaan, että kyvystään soittaa nopeasti (Monkin soitto ei ole puhtaan teknisesti ihmeellistä verrattuna nykyisiin jazzpianisteihin, mutta esimerkiksi Monkiin verrattuna ero oli kuitenkin suuri).
Powellin ensimmäinen omalla nimellä tehty levytys tehtiin basisti [[Curly Russell]]in ja rumpali [[Max Roach]]in kanssa vuonna [[1947]]. Samana vuonna hän levytti [[Charlie Parker]]in ja [[Miles Davis]]in kanssa. Marraskuussa 1947 Powell joutui Creedmoren mielisairaalaan, jossa hän sai [[sähköshokkiterapia]]a. Tämä aiheutti hänelle osittaisen muistinmenetyksen. Sairaalasta päästyään Powell ystävystyi kahden saksofonistin, [[Jackie McLean]]in ja [[Sonny Rollins]]
Yleisen mielipiteen mukaan Powellin parhaat levytykset syntyivät ennen vuotta 1954, [[Blue Note]]lle ja [[Verve Records]]ille. Ensimmäinen Blue Note levytyssessio oli vuonna [[1949]], jolloin mukana olivat [[Fats Navarro]], [[Sonny Rollins]], [[Tommy Potter]] and [[Roy Haynes]]. Tuolloin levytettiin esimerkiksi kappaleet "Bouncing with Bud" ja "Dance of the Infidels". Toinen Blue Note levytyssessio tehtiin Russellin ja Roachin kanssa triona, ja siinä levytettiin esimerkiksi kappaleet "Parisian Thoroughfare" ja "Un Poco Loco". Tämän jälkeen tehtiin myös levytyksiä Granz -yhtiöille, joissa Powell soitti aina trion kanssa lukuisten eri rumpalien ja basistien kanssa. Mukana olivat esimerkiksi Russell, Roach, [[Buddy Rich]], [[Ray Brown]], [[Percy Heath]], [[George Duvivier]], [[Art Taylor]], [[Lloyd Trotman]], [[Osie Johnson]], [[Art Blakey]] ja [[Kenny Clarke]].
| |||