Versio 12. tammikuuta 2012 kello 09.56 muokkaa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 126 372 muokkausta →‎Ominaisuudet ← Vanhempi muutos		Versio 10. helmikuuta 2012 kello 19.40 muokkaa kumoa Apalsola (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 20 866 muokkausta artikkelin rakenne; miinus; nbsp; commonscat Uudempi muutos →
Rivi 5: \| kuva = [[Tiedosto:Carbon-monoxide-3D-vdW.png\|150px]][[Tiedosto:Carbon monoxide 2D.svg\|150px]] \| kaava = [[hiili\|C]][[happi\|O]] \| moolimassa = 28,0  g/mol \| ulkomuoto = Väritön, hajuton kaasu \| sulamispiste = ~~-205~~ −205 °C (68  K) \| kiehumispiste = ~~-192~~ −192 °C (81  K) \| tiheys = 0,789  g/cm<sup>3</sup> (neste)<br />1,250  g/l (0  °C)<br />1,145  g/l (25  °C) \| liukoisuus = 0,0026  g / 100  ml (20  °C) }} '''Hiilimonoksidi''', '''hiilioksidi''' eli '''häkä''' (CO) on [[hiili\|hiilen]] ja [[happi\|hapen]] yhdiste. Se on hajuton, väritön, [[myrkky\|myrkyllinen]], reaktioherkkä ja erittäin helposti syttyvä [[kaasu]]. Hiilimonoksidin [[moolimassa]] on 28,0  g/mol, [[sulamispiste]] −205  °C, [[kiehumispiste]] −191  °C, [[itsesyttymislämpötila]] 605  °C ja [[CAS-numero]] 630-08-0. Pääasiassa hiilimonoksidia sisältävistä kaasuseoksista käytetään usein nimeä '''häkä'''. Sitä syntyy, kun [[hiili]] tai hiiltä sisältävät aineet [[palaminen\|palavat]] epätäydellisesti eli liian vähässä [[happi]]määrässä tai kun palaminen tapahtuu hyvin korkeissa lämpötiloissa. Usein sitä syntyy palamisen ei-toivottuna ja haitallisena sivutuotteena, mutta sillä on myös hyötykäyttöä [[polttoaine]]ena, [[metallurgia]]ssa ja [[kemianteollisuus\|kemianteollisuuden]] raaka-aineena. Rivi 22: : CO<sub>2</sub> + C → 2 CO Yli 600  °C lämpötiloissa hiilimonoksidin [[muodostumisentalpia]] on [[Ellinghamin diagrammi]]n mukaisesti pienempi kuin hiilidioksidin, ja yli 1000  °C lämpötilassa hiilimonoksidi on [[Le Chatelierin periaate\|Le Chatelierin periaatteen]] mukaisesti lähes yksinomainen reaktiotuote, vaikka reaktioentalpia onkin epäedullinen hiilidioksidiin verrattuna. === Hiilimonoksidi palamistuotteena === Rivi 80: == Myrkyllisyys == Hiilimonoksidi<ref>Elonen E. Häkämyrkytys, s. 1073, kirjassa Koulu M, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, 7. p. Kustannus Oy Medicina, Kuopio. ISBN978-951-97316-2-9. Myös verkossa http://www.medicina.fi</ref> <ref>Tuomisto J. 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä: arsenikista öljyyn, 328 pp. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 2005. ISBN 951-656-221-3. Verkossa englanniksi http://en.opasnet.org/w/Arsenic_to_zoonoses</ref> sitoutuu [[hemoglobiini]]n [[rauta]]ioneihin 250 kertaa tiukemmin kuin [[happi]]kaasu. [[Veri\|Vereen]] päästyään se siis heikentää elimistön kykyä kuljettaa happea. Tarpeeksi suuri määrä hiilimonoksidia veressä saa ihmisen menettämään tajuntansa. Suomessa kuolee noin sata ihmistä vuodessa [[häkämyrkytys\|häkämyrkytykseen]] ja ~~10-30~~10–30 ~~%:lle~~prosentille toipuneista tulee erilaisia hermoston myöhäisoireita. On todennäköistä, että lisäksi merkittävä määrä häkämyrkytyksiä jää diagnosoimatta. Hiilimonoksidia eli häkää hengittänyt vaikuttaa ulkopuolisen silmin terveen punakalta ihonväriltään, vaikka henkilö olisikin jo voimakkaassa hapenpuutteessa, koska hiilimonoksidin sitoma hemoglobiinimolekyyli on kirkkaanpunainen. Vaikeassa häkämyrkytyksessä pulssi voi olla epätavallisen hidas, vaikka normaalisti hapenpuutteessa olevan pulssi on nopea. Kuolemanvaara on huomattava. Häkämyrkytyspotilas on saatava nopeasti raittiiseen ilmaan, ja mahdollisimman pian aloitetaan hoito puhtaalla hapella ja tarvittaessa potilas kytketään hengityskoneeseen tai annetaan painekammiossa ylihappihengityshoitoa. Hiilimonoksidia voi syntyä sisätiloissa, jos puu- tai kaasukäyttöiset tulisijat toimivat huonosti tai takan pelti suljetaan tiiviissä asunnossa liian aikaisin. Tärkeä häkämyrkytyksien aiheuttaja on tulipalo. Joskus löytyy kokonaisia perhekuntia häkään menehtyneinä. Kuitenkin tällöin lattialle ja varsinkin lattiaraon ja ulko-oven ääreen pyörtyneet saattavat jäädä henkiin, kun samaan aikaan sängyssä ja yläkerrassa nukkuneet ovat menehtyneet häkään. Henkiin jääneet saattavat potea hyvinkin pitkään voimattomuutta ja muistihäiriöitä. Myös huonosti toimivat retkikeitin on joskus tappanut häkään teltoissa, joissa ei ole ylhäällä tuuletusaukkoja. == Viitteet ==▼ ~~{{Viitteet}}~~ == Katso myös == Rivi 93 ⟶ 90: * [[Hiilisuboksidi]] * [[Ympäristöterveys]] == Lähteet == ▲== {{Viitteet ==}} == Aiheesta muualla == {{commonscat\|Carbon monoxide}} * [http://www.ttl.fi/ova/hiilmono.html Hiilimonoksidi – Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet] * {{Kemikaalikortti\|0023}}

Ero sivun ”Hiilimonoksidi” versioiden välillä