Ero sivun ”Mannerheimin patsas (Mikkeli)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p l |
Orf (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
Rivi 5:
Ensimmäinen valtuustoaloite Mannerheimin patsaan saamiseksi Mikkeliin tehtiin vuonna [[1954]]. Valtuusto päätti periaatteessa hyväksyä ehdotuksen, mutta patsashanke alkoi toteutua vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Kaupunginhallitus esitti vuoden [[1964]] viimeisessä kokouksessa valtuustolle, että kaupunki luovuttaisi patsasta varten paikan Hallitustorilta lääninhallituksen edestä.
Valtuuston mielipiteet patsaan paikasta jakautuivat jyrkästi. Ensimmäisessä kokouksessa asia pantiin pöydälle ja samana päivänä pidetyssä toisessa kokouksessa ehdotettu paikka hyväksyttiin, mutta päätöksestä valitettiin, koska se oli tehty samana päivänä toisessa budjettikokouksessa, josta ei
Keväällä 1966 valtuusto päätti luovuttaa paikan patsaalle, jonka paikasta päätettiin sopia myöhemmin. Neuvotteluja käytiin Suomen marsalkan päämajakaupungin patsastoimikunnan edustajien ja valtuustoryhmien valitsemien edustajien välillä. Näissä neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi Kirkkopuistoa. Kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sekä patsaan tekijältä, kuvanveistäjä Kalervo Kalliolta, että keskustan asemakaavan laatijalta, professori [[Olli Kivinen|Olli Kiviseltä]]. Molemmat suosittelivat Hallitustoria, koska patsas oli mittasuhteiltaan suunniteltu nimenomaan sinne ja se oli jo valettu kipsiin. Kirkkopuistoa ei katsottu sopivaksi, koska siellä jo olevat muistomerkit ja keskellä puistoa oleva lintuveistos olisi jouduttu siirtämään. Neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi myös Asemapuistoa, jota Kivinen ei pitänyt sopivana tulevien liikennejärjestelyjen takia.
| |||