Ero sivun ”Viinintuotanto Saksassa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: pl:Wina niemieckie |
Historiaa ja viininviljelyalueet |
||
Rivi 3:
==Historia==
Viinintuotannon tarkkaa aloitusajankohtaa Saksassa ei tiedetä. Viininviljelytekniikka omaksuttiin roomalaisilta ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Sama ajankohta oli myös ensimmäinen viininviljelyn kukoistuskausi. 100-luvulla jaa. viininviljely levisi [[Mosel]]in laaksoon sekä Lounais-Saksaan.
[[Frankkien kuningas]] [[Kaarle Suuri]] kruunattiin vuonna 800 myös Rooman keisariksi. Hän oli viinien ystävä ja määräsi parhaat kasvupaikat, edesauttoi laatulajikkeiden valinnassa ja laati viinintuottajien työtä turvaavia lakeja.<ref name="ALKO">{{Lehtiviite | Tekijä = Susanna Ahonen| Otsikko = Riesling on Moselin kuningas| Julkaisu =Etiketti| Ajankohta =1/2012|Sivut =12}}</ref> Viinintuotannon kulta-aikaa olivat 1300- ja 1400-luvut, jolloin viini oli väestön ensisijainen juoma. Miehet ja naiset saattoivat juoda viiniä päivän aikana useita mittoja yhden mitan ({{k-de|mass}}) ollessa noin 1,4 litraa. Keskiaikainen viini muistutti vain vähän alkuperäistä germaanista juomaa. Keskiajalla viinin ympärille kehittyi tapakulttuuri kirkollisessa ja maallisessa käytössä.<ref>Räsänen ja Tuomi-Nikula 2000, s. 151</ref> Tärkeitä niin sanottujen viinivuorten omistajia olivat luostarit, lääninherrat ja kaupungit. Myös yliopistoilla saattoi olla viinivuoria. Viinivuoria viljelivät omistajien maaherruuden alaiset maanviljelijät, jotka maksoivat sadosta vähintään kymmenyksen.<ref>Räsänen ja Tuomi-Nikula 2000, s. 152</ref> ==Viljely==
Tärkeimmät vuosityöt ovat viiniköynnösten leikkuu, niiden sitominen, sadonkorjuu ja viinin valmistus. Korjuu alkaa useimmilla alueilla samaan aikaan syyskuussa. Ennen sadonkorjuuta viinivuoret on pidetty suljettuna kolmen viikon ajan, jolloin siellä liikkuminen on mahdollista vain viinivuoren vartijalle. Sadonkorjuun alusta ilmoitetaan perinteisesti kelloja soittamalla tai ampumalla ilmaan.<ref name="Räsänen ja Tuomi-Nikula 2000, s. 153" /> Työ tehdään käsin ja se on maaston kaltevuuden takia raskasta. Nykyisin poimijoita tuodaan tuhansittain ulkomailta. Viiniköynnös kasvaa noin 25–30 vuotiaaksi ja sen jälkeen se on uusittava. Tätä varten maa muokataan ja lannoitetaan kestolannoitteella. Uudet kasvit alkavat tuottaa tehokkaimmin neljässä vuodessa, minkä jälkeen niitä on leikattava ja sidottava vuosittain. Lisäksi kasvit pitää suojata jänisten ja kanien varalta, ja niitä pitää myös kalkita ja suojaruiskuttaa. Yhdestä köynnöksestä saadaan noin 2 litraa viiniä ja köynnöksiä mahtuu hehtaarin alalle noin 5 000.<ref name="Räsänen ja Tuomi-Nikula 2000, s. 154">Räsänen ja Tuomi-Nikula 2000, s. 154</ref>
==Rypälelajikkeet==
Saksan yleisimmät valkoviinirypäleet ovat [[Riesling]], [[Müller-Thurgau]], [[Silvaner]], [[Kerner]], [[Bacchus]] sekä [[Grauburgunder]] (tunnetaan Ranskassa nimellä Pinot Gris).<ref >{{Lehtiviite | Tekijä = Susanna Ahonen| Otsikko = Riesling on Moselin kuningas| Julkaisu =Etiketti| Ajankohta =1/2012|Sivut =11}}</ref> Punaisista laaduista tärkeimmät ovat Spätburgunder ja Pinot Noir.
==Viinin valmistus==
== Viininviljelyalueet ==
[[Image:German_wine_regions.jpg|thumb|400px|Saksan viininviljelyalueet]]
Saksassa on kolmetoista viininviljelyaluetta<ref name="ALKO"/>:
#'''[[Ahr]]'''
#'''[[Baden]]'''
#'''[[Franken]]'''
#'''[[Hessische Bergstrasse]]'''
#'''[[Mittelrhein]]'''
#'''[[Mosel]]'''
#'''[[Nahe]]'''
#'''[[Pfalz]]'''
#'''[[Rheingau]]'''
#'''[[Rheinhessen]]'''
#'''[[Saale-Unstrut]]'''
#'''[[Sachsen]]'''
#'''[[Württemberg]]'''
==Lähteet==
| |||