Versio 8. helmikuuta 2012 kello 01.32 muokkaa Jylöstalo (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 10 392 muokkausta p →‎Gobin kasvillisuus: typo ← Vanhempi muutos		Versio 8. helmikuuta 2012 kello 14.58 muokkaa kumoa Arla (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 39 163 muokkausta p fix Uudempi muutos →
Rivi 4: {{Korjattava/Kieli\|kasviluettelot sekakieltä, lauseista puuttuu sanoja.}} '''Gobi''' ({{k-mn\|Говь}}, {{k-zh\|戈壁\|gē bì}}) on suuri [[aavikko]]alue Pohjois-[[Kiina]]ssa ja eteläisessä [[Mongolia]]ssa. Sana ''gobi'' on mongolin kielen [[aavikko]]a tarkoittava sana. Gobin aavikon pinta-ala on noin 1 300 000 km² ja se on yksi maailman suurimmista aavikoista. Aavikot mielletään usein hiekkaisiksi, mutta hiekkaa Gobissa on varsin vähän. Suurin osa Gobista on kivikkoista ja kallioista aluetta, jossa kasvaa niukasti ruohoa ja pensaita. Seutua sanotaankin usein [[puoliaavikko\|puoliaavikoksi]]. Gobin autiomaassa elää monia eläimiä, esimerkiksi kameleita ja villihevosia. Gobissa on kylmä vähäluminen talvi ja kuuma kesä, sekä usein hiekkamyrskyjä. Gobin aavikko liittyy erityisesti [[Mongolit\|mongoli]]-imperiumin historiaan ja moni [[Silkkitie]]n tärkeä kaupunki sijaitsi siellä. ==Gobin autiomaa== [[Kuva:Gobi 106.49229E 41.93582N.png\|thumb~~\|right~~\|300px\|Gobi satelliittikuvassa.]]▼ Gobin aavikko sijaitsee [[Altai-vuoret\|Altaivuorten]] ja [[Tiibet\|Tiibetin]] välisellä alueella mantereen sisällä vuorten keskellä olevalla alueella, joka on enimmäkseen ylätasankoa. Gobi sijaitsee [[Mongolia\|Mongolian]] ja [[Kiina\|Kiinan]] rajan molemmin puolin enimmäkseen Etelä-Mongoliassa, loppuosa enimmäkseen Kiinan [[Sisä-Mongolia]]ssa. Gobi kattaa noin kolmanneksen Mongoliasta<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref>.▼ ▲[[Kuva:Gobi 106.49229E 41.93582N.png\|thumb\|right\|300px\|Gobi satelliittikuvassa.]] Gobi on [[Bagrash Gol]]in ja [[Lop Nor]]in välinen kaarimainen 1 300 000 km² alue joka on enimmäkseen puoliaavikkoa ja aavikkoa. Sen pituus on noin 1600 km, leveys noin 480-970 km<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318">Encyclopedia Britannica, Micropaedia, 15. edition, vuoden 1993 painos, Osa 5 "freon" , "Gobi", s 318</ref>. Gobi sijaitsee 910–1520 m korkeudessa merenpinnasta.▼ ▲Gobin aavikko sijaitsee [[Altai-vuoret\|Altaivuorten]] ja [[Tiibet\|Tiibetin]] välisellä alueella mantereen sisällä vuorten keskellä olevalla alueella, joka on enimmäkseen ylätasankoa. Gobi sijaitsee [[Mongolia\|Mongolian]] ja [[Kiina\|Kiinan]] rajan molemmin puolin enimmäkseen Etelä-Mongoliassa, loppuosa enimmäkseen Kiinan [[Sisä-Mongolia]]ssa. ~~Gobi kattaa noin kolmanneksen Mongoliasta<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref>.~~ ▲Gobi on [[Bagrash Gol]]in ja [[Lop Nor]]in välinen kaarimainen 1 300 000 km² alue joka on enimmäkseen puoliaavikkoa ja aavikkoa. Sen pituus on noin 1600 km, leveys noin 480-970 km<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318">Encyclopedia Britannica, Micropaedia, 15. edition, vuoden 1993 painos, Osa 5 "freon" , "Gobi", s 318</ref>. Gobi sijaitsee 910–1520 m korkeudessa merenpinnasta. == Gobin laajempi rajaus == Rivi 22 ⟶ 20: == Ilmasto, kasvillisuus, eläimistö, asutus == [[Kuva:Klima hami.jpg\|thumb~~\|right~~\|300px\|Gobin länsipuolle olevan Hamin ilmastodiagrammi.]] Vuoret ja manner estävät sadepilvien saapumisen mereltä. [[Himalaja]] estää eteläisten sateiden tulon Gobiin. Myöskään Tyyneltä mereltä tulevat sateet eivät ulotu Gobiin, niin kuin eivät pohjoisen [[taiga]]-alueen sateetkaan. Gobi on enimmäkseen puoliaavikkoa, jonka keskellä on monia pieniä aavikoita ja keitaitakin. Gobin maisema on enimmäkseen kivikkoista<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref>, soraista ja kallioista aluetta, jossa kasvaa enemmän tai vähemmän ruohoa<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref> ja pensaita. Hiekkadyynit kattavat vain 3 % Gobista. Gobi on hiekkainen idässä, kivinen lännessä<ref>Haggett 1997, s 90</ref>. Gobin ilmasto on kesällä kuuma, talvella kylmä [[mannerilmasto]]<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref>. Talvi kestää pitkään<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref>. Kevätkin on kylmä<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/> ja kesä kuiva. Gobin aavikot ovat tyypillisiä [[lauhkea vyöhyke\|lauhkean vyöhykkeen]] aavikoita eli "kylmiä aavikoita". Talvella Gobissa sataa monesti lunta. Kuukauden keskilämpötila on talvella -15 °C - -6 °C, kesällä +22 °C - +26 °C<ref name="Brockhaus_1989_8_Gobi_623">Brockhaus-Enzykolpädie, 1989, ISBN 3-7623-1108-1, 8 Fru-Gos, "Gobi" s 623</ref>.▼ Vuoret ja manner estävät sadepilvien saapumisen mereltä. [[Himalaja]] estää eteläisten sateiden tulon Gobiin. Myöskään Tyyneltä mereltä tulevat sateet eivät ulotu Gobiin, niin kuin eivät pohjoisen [[taiga]]-alueen sateetkaan. Gobi on enimmäkseen puoliaavikkoa, jonka keskellä on monia pieniä aavikoita ja keitaitakin. Gobin maisema on enimmäkseen kivikkoista<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref>, soraista ja kallioista aluetta, jossa kasvaa enemmän tai vähemmän ruohoa<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref> ja pensaita. Hiekkadyynit kattavat vain 3 % Gobista. Gobi on hiekkainen idässä, kivinen lännessä<ref>Haggett 1997, s 90</ref>. ▲Gobin ilmasto on kesällä kuuma, talvella kylmä [[mannerilmasto]]<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref>. Talvi kestää pitkään<ref name="Beazley_1992_116">Beazley 1992, s. 116</ref>. Kevätkin on kylmä<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/> ja kesä kuiva. Gobin aavikot ovat tyypillisiä [[lauhkea vyöhyke\|lauhkean vyöhykkeen]] aavikoita eli "kylmiä aavikoita". Talvella Gobissa sataa monesti lunta. Kuukauden keskilämpötila on talvella -15 °C - -6 °C, kesällä +22 °C - +26 °C<ref name="Brockhaus_1989_8_Gobi_623">Brockhaus-Enzykolpädie, 1989, ISBN 3-7623-1108-1, 8 Fru-Gos, "Gobi" s 623</ref>. Talvisin lämpötila voi olla -40 °C, kesällä +45 °C<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Lämpötilan vaihtelut ovat lyhyemmässäkin ajassa suuria, vuorokauden sisään voi lämpötila nousta tai laskea 35 °C. Talvella Gobin yllä on [[korkeapaine]]. Gobissa sataa keskimäärin 194 mm vuodessa, pääosin kesällä<ref>[http://www.woeurope.eu/weather/maps/city?LANG=eu&PLZ=_____&PLZN=_____&WMO=44215&PAG=1&CONT=__&LEVEL=160&REGION=0021&LAND=__&INFO=0&R=0&NOREGION=0 Omno-Gobi (1590m)]</ref><ref>[http://www.climate-charts.com/Locations/m/MO44215.php Omno-Gobi, Mongolia: Climate, Global Warming, and Daylight Charts and Data]</ref>. Itäinen Gobi on hieman läntistä Gobia kosteampi<ref name="Brockhaus_1989_8_Gobi_623"/>. Lännessä sataa 69 mm, koillisessa 200 mm<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Tällöin Gobi on laajalti [[puoliaavikko]]a tai [[aavikkoaro]]a. Alue on erittäin kuiva varsinkin talvella. [[Monsuuni\|Kaakkoismonsuuni]] ulottuu Gobin kaakkoisosaan. Varhain tammikuussa, kesällä ja varhain kesällä esiintyy jäisiä hiekka- ja lumimyrskyjä. Gobissa on runsaasti pohjavettä<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Maannos on ruskeaa tai harmaanruskeaa<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Tasangoilla kasvaa pensaita, suola-alueilla suolaa sietävää kasvillisuutta ja aavikkoruohoa altaissa ja vuorten alarinteillä<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Gobin eläimistö on alueen kuivuudesta huolimatta rikas<ref>Kohn 2005, s 39</ref><ref>OE6, mongolia, s 4385</ref>. Suurelta osin uhanalaiseen eläimistöön kuuluu villinä elävä kameli, villiaasi, [[Przewalskin hevonen\|Przewalskin villihevonen]], Gobin argalilammas, antilooppi ja mustahäntägasellikin<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/><ref name="OE6_mongolia">Otavan suuri ensyklopedia 6, OE 6, artikkeli "Mongolia". s 4385</ref> ja Gobin karhu<ref name="Kohn_2005_39">Mongolia, Mochael kohn, Lonely Planet 2005, s. 39</ref>. Alueella harvassa asuvien ihmisten pääelinkeino on paimentolaisuus, maanviljelyä harjoitetaan vain jokilaaksoissa<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Hiekkaisia alueita [[Badainjarad-aavikko]], [[Tengeraavikko]]<ref name="Brockhaus_1989_8_Gobi_623"/>.{{selvennä}} Climate, Global Warming, and Daylight Charts and Data]</ref>. Itäinen Gobi on hieman läntistä Gobia kosteampi<ref name="Brockhaus_1989_8_Gobi_623"/>. Lännessä sataa 69 mm, koillisessa 200 mm<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Tällöin Gobi on laajalti [[puoliaavikko]]a tai [[aavikkoaro]]a. Alue on erittäin kuiva varsinkin talvella. [[Monsuuni\|Kaakkoismonsuuni]] ulottuu Gobin kaakkoisosaan. Varhain tammikuussa, kesällä ja varhain kesällä esiintyy jäisiä hiekka- ja lumimyrskyjä. Gobissa on runsaasti pohjavettä<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Maannos on ruskeaa tai harmaanruskeaa<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Tasangoilla kasvaa pensaita, suola-alueilla suolaa sietävää kasvillisuutta ja aavikkoruohoa altaissa ja vuorten alarinteillä<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Gobin eläimistö on alueen kuivuudesta huolimatta rikas<ref>Kohn 2005, s 39</ref><ref>OE6, mongolia, s 4385</ref>. Suurelta osin uhanalaiseen eläimistöön kuuluu villinä elävä kameli, villiaasi, [[Przewalskin hevonen\|Przewalskin villihevonen]], Gobin argalilammas, antilooppi ja mustahäntägasellikin<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/><ref name="OE6_mongolia">Otavan suuri ensyklopedia 6, OE 6, artikkeli "Mongolia". s 4385</ref> ja Gobin karhu<ref name="Kohn_2005_39">Mongolia, Mochael kohn, Lonely Planet 2005, s. 39</ref>. Alueella harvassa asuvien ihmisten pääelinkeino on paimentolaisuus, maanviljelyä harjoitetaan vain jokilaaksoissa<ref name="EB_15_Mikro_1993_5_gobi_318"/>. Hiekkaisia alueita [[Badainjarad-aavikko]], [[Tengeraavikko]]<ref name="Brockhaus_1989_8_Gobi_623"/>.{{selvennä}} == Gobin kasvillisuus == Gobin kasvillisuus on melko niukkaa. Gobissa elää vain 600 pääosin kuivuuteen sopeutunutta kasvilajia. Gobin kasveissa on kylmien vyöhykkeiden ja kuivien alueiden kasvien piirteitä<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100">Haggett 1997, "Maailma tänään osa 14", s 100</ref>. Tämä näkyy varsinkin Lounais-Gobin Trans-Altain kasveissa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobin kasvillisuutta luonnehtii tieteennäisen luokittelun Amaranthaceae, [[Chenopodiaceae]] (savikat, 41 lajia), [[Euphorbiaceae]], [[Molluginaceae]], [[Poaceae]] (heinämäiset ruohot, 25 lajia), [[Polygonaceae]], Portulacaceae ja Zygophyllaceae ja Calligonum. Tambeshanin kansallispuistossa on heinämäisiä Setaria, Echinochloa, Eragrostis, Panicum i Chloris, kitaan lähellä. Muita kasveja ovat Artemista, Allium, Ephedra, Aristida, Stipa, Calamagrostis, Trisetum, Elymus, [[Juniperus]], Kochia, Populus i Ulmus.<ref> (Bedunah & Schmidt, 2000){{lähde tarkemmin}}</ref>. kitaan lähellä. Muita kasveja ovat Artemista, Allium, Ephedra, Aristida, Stipa, Calamagrostis, Trisetum, Elymus, [[Juniperus]], Kochia, Populus i Ulmus.<ref> (Bedunah & Schmidt, 2000){{lähde tarkemmin}}</ref>. Kasvien biomassan tuotanto on alempi kuin kuumilla aavikoilla<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Talvet ovat hyvin kylmiä niin että lämpötilat laskevat kasvien sietokyvyn rajoille. Lounais-Gobi on hiekka-aavikkoa, jossa kasvaa sklerofyyttejä ja sukkulentteja. Gobin sklerofyytit ovat joko ruohoja tai puumaisia kasveja. Gobissa kasvaa villiä raparperiä, rautayrttejä, kurjenherneitä, mykerökukkaiskasveja ja marunaa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Heinäkasveista kasvaa mm. ''Stipa gobica''a<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobin [[sukkulentit]] eli mehikasvit käyttävät joko CAM-aineenvaihduntaa tai [[C4-fotosynteesi]]ä. C4:ää käyttää 45 % kasveista ja 10% Poacea-kasveista. [[CAM-aineenvaihdunta]]a käyttävät mm. [[tamariski]]n sukuinen ''Reaumuria soongorica''. Erittäin hyvin kuivuuteen sopeutuneilla kasveilla on C4-yhteyttäminen. Gobin C4-kasveja ovat mm. heinäkasvi ''Cleistogenes songorica'', saksaul-piikkipensas ''Haloxylon ammodendron''<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobissa kasvaa tyypillisesti myös muun muassa suolayrttejä ja savikkaa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Hiekkaisilla Gobin alueilla kasvaa valkoista pienilehtistä [[saksaulpuu]]ta ''Haloxylon persicum'' ja suolaisilla mailla ''Haloxylon aphyllum''ia, jolla ei ole lehtiä lainkaan<ref name="GEO_1_autiomaa_269">GEO 1, GEO - Maantiedon suuri tietosanakirja osa 1 aakkoset - Botswana, Weilin+Göös 1981, Päätoim. Veikko Okko, Hollantilainen päätoimittaja Wouter Tims, ISBN 951-35-1915-5, koko teos ISBN 951-35-1914-7, artikkeli Autiomaa, s 269</ref>.▼ ~~Kasvien biomassan tuotanto on alempi kuin kuumilla aavikoilla<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>.~~ ~~Talvet ovat hyvin kylmiä niin että lämpötilat laskevat kasvien sietokyvyn rajoille.~~ ▲Lounais-Gobi on hiekka-aavikkoa, jossa kasvaa sklerofyyttejä ja sukkulentteja. Gobin sklerofyytit ovat joko ruohoja tai puumaisia kasveja. Gobissa kasvaa villiä raparperiä, rautayrttejä, kurjenherneitä, mykerökukkaiskasveja ja marunaa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Heinäkasveista kasvaa mm. ''Stipa gobica''a<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobin [[sukkulentit]] eli mehikasvit käyttävät joko CAM-aineenvaihduntaa tai [[C4-fotosynteesi]]ä. C4:ää käyttää 45 % kasveista ja 10% Poacea-kasveista. [[CAM-aineenvaihdunta]]a käyttävät mm. [[tamariski]]n sukuinen ''Reaumuria soongorica''. Erittäin hyvin kuivuuteen sopeutuneilla kasveilla on C4-yhteyttäminen. Gobin C4-kasveja ovat mm. heinäkasvi ''Cleistogenes songorica'', saksaul-piikkipensas ''Haloxylon ammodendron''<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobissa kasvaa tyypillisesti myös muun muassa suolayrttejä ja savikkaa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Hiekkaisilla Gobin alueilla kasvaa valkoista pienilehtistä [[saksaulpuu]]ta ''Haloxylon persicum'' ja suolaisilla mailla ''Haloxylon aphyllum''ia, jolla ei ole lehtiä lainkaan<ref name="GEO_1_autiomaa_269">GEO 1, GEO - Maantiedon suuri tietosanakirja osa 1 aakkoset - Botswana, Weilin+Göös 1981, Päätoim. Veikko Okko, Hollantilainen päätoimittaja Wouter Tims, ISBN 951-35-1915-5, koko teos ISBN 951-35-1914-7, artikkeli Autiomaa, s 269</ref>. ==Gobin autiomaan ekologiset alueet== ===Itäisen Gobin aavikkoaro=== Gobin autiomaaksi yleensä kartoissa merkitty Itäisen Gobin aavikkoaro on itäinen Gobin alue, joka kattaa 281 800 km². Se ulottuu [[Sisä-Mongolia]]n tasangolta pohjoiseen [[Kiina]]an. Alueella sijaitsevat mm. [[Yinvuoret]] sekä useita suolatasankoja ja pieniä lammikkoja. Alue rajoittuu [[Mongolian-Mantsurian ruohoaro]]on pohjoisessa ja [[Keltainenjoki\|Keltaisenjoen]] tasankoon kaakossa sekä Alashan tasangon puoliaavikkoon kaakossa ja idässä. Alue on suhteellisen tasaista ja kasvaa lähinnä ruohoa jota näkyy maanpinnassa paljon tai niukasti. Puita ja pensaita ei juurikaan ole kuin aluetta rajoittavien vuorten rinteillä. Seudulla on painumissa hyvin suolapitoisia järviä. ~~Puita ja pensaita ei juurikaan ole kuin aluetta rajoittavien vuorten rinteillä. Seudulla on painumissa hyvin suolapitoisia järviä.~~ <!-- Rivi 65 ⟶ 54: == Alashan tasangon kasvillisuus == Alashan tasangon kasvillisuus vaihtelee hiekkadyyneistä ja sora- ja kiviaavikoista jokilaaksojen puihin.<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = Kürschner, Harald\| www=http://www.schweizerbart.de/papers/phyto/detail/34/61708/Phytosociological_studies_in_the_Alashan_Gobi_A_contribution_to_the_flora_and_vegetation_of_Inner_Mongolia_NW_China \| Otsikko = Phytosociological studies in the Alashan Gobi - A contribution to the flora and vegetation of Inner Mongolia (NW China) \| Julkaisu = Phytocoenologia \| Vuosikerta = 34 \| Vuosi = 2004 \| Numero = 2 \| Sivut = 169 - 224}}</ref>▼ ~~Alashan tasangon kasvillisuus vaihtelee hiekkadyyneistä ja sora- ja kiviaavikoista jokilaaksojen puihin.~~ ▲<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = Kürschner, Harald\| www=http://www.schweizerbart.de/papers/phyto/detail/34/61708/Phytosociological_studies_in_the_Alashan_Gobi_A_contribution_to_the_flora_and_vegetation_of_Inner_Mongolia_NW_China \| Otsikko = Phytosociological studies in the Alashan Gobi - A contribution to the flora and vegetation of Inner Mongolia (NW China) \| Julkaisu = Phytocoenologia \| Vuosikerta = 34 \| Vuosi = 2004 \| Numero = 2 \| Sivut = 169 - 224}}</ref> Suuressa osassa aluetta sataa alle 60 mm ja siksi alueella viihtyvät vain kuivuutta sietävät pensaat ja puolipensaat. Suolamailla on sulakkokasvillisuutta. Ruohoa kasvaa vain kosteilla paikoilla, jotka ovat merkittäviä ihmisten ja eläinten kannalta.{{Lähde}} ~~Ruohoa kasvaa vain kosteilla paikoilla, jotka ovat merkittäviä ihmisten ja eläinten kannalta.{{Lähde}}~~ Tulvatasangoilla, jokivarsilla ja [[sisäinen valuma-alue\|sisäisten valuma-alueiden]] ruohomailla korostuu ''Achnatherum splendens'' ja soilla ''Phragmites''-kaisla. Rivi 87 ⟶ 74: == Lähteet == {{Kirjaviite \| Nimeke =Maailma tänään, Ivy ja Baltian maat \| Tekijä = Peter Haggett \| Suomentaja = Jarmo Hakanen \| Selite= Tieteen kuvalehden hakuteos, \| Julkaisija =Bonniers \| Vuosi =1997 \| Tunniste = ISBN 9788742708200}} {{Kirjaviite \| Nimeke = Maailma nyt, Itä-Aasia \| Tekijä= Mitchell Beazley Ltd. \| Suomentaja = Ilkka Rekiaro \| Julkaisija =Weilin+Göös \| Vuosi =1992 \| Tunniste= ISBN 951-35-4927-5}} *{{Kirjaviite \| Nimeke = Mongolia \| Tekijä = Michael Kohn \| Julkaisija = Lonely Planet \| Vuosi = 2005 \| Tunniste = ISBN 9781740593595}} === Viitteet === {{Viitteet}} == Aiheesta muualla == {{Commonscat-rivi\|Gobi Desert}}

Ero sivun ”Gobi” versioiden välillä