Ero sivun ”Valtiopäivätalo (Saksa)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) p →Yhdistynyt Saksa: wl, kuvasiirto |
|||
Rivi 73:
Valtiopäivätalo päätettiin saneerata liittopäiviä varten. Saneeraustöitä varten julistettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voitti brittiläinen arkkitehti Sir [[Norman Foster]]. Hänen alkuperäinen suunnitelmansa tosin erosi huomattavasti siitä, mikä myöhemmin tosiasiallisesti toteutettiin. Hän oli suunnitellut Valtiopäivätalon ja sen sivurakennusten päälle jännitettäväksi suunnattoman suuren lasikaton, joka olisi ollut pinta-alaltaan noin kaksi kertaa Valtiopäivätalon suuruinen. Hankkeen kustannukset olisivat kuitenkin olleet suunnattomat, noin 1,3 miljardia Saksan markkaa, minkä johdosta liittopäiväedustajien enemmistö asettui vastustamaan suunnitelmaa. Tämän lisäksi monet berliiniläiset vierastivat suunnitelmaa, koska lasikatto olisi heidän mielestään ollut ruma. Berliinissä puhuttiinkin halveksivasti "Saksan suurimmasta huoltoasemasta". Foster joutuikin muuttamaan suunnitelmiaan. Hän sai tehtäväkseen suunnitella rakennukseen myöhemmin huomiota herättäneen lasikupolin. [[1994]] Liittopäivien rakennuslautakunta päätti vain yhden äänen enemmistöllä toteuttaa Fosterin muokatun suunnitelman. Vähemmistö kannatti suunnitelmaa, joka olisi ennallistanut rakennuksen sen II maailmansotaa edeltäneeseen asuun. Entisöinti maksoi lopulta yli 600 miljoonaa Saksan markkaa.<ref name="verkkouutiset">[http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/16.huhtikuu/BERL1599.HTM Verkkouutiset 1999], luettu 4.1.2007</ref>
Fosterin arkkitehtifirman Foster & Associates johdolla Valtiopäivätalosta purettiin sisäosat, mukaan lukien kaikki 60-luvulla tehdyt muutokset ja sen sisusta rakennettiin kokonaan uudelleen. Foster siis myös palautti rakennukselle lasikupolin,<ref name="aview" /> tosin huomattavasti modernimmassa muodossa kuin alkuperäinen 1890-luvun kupoli. Ennen saneeraustöiden aloittamista kuuluisat tilataiteilijat [[Christo]] ja Jeanne-Claude kietoivat Valtiopäivätalon kankaalla peittoon - performanssi, joka herätti sekä ihastusta että tyrmistystä. Liittopäivät muuttivat virallisesti rakennukseen vuonna [[1999]].<ref name="verkkouutiset" />▼
[[Kuva:kuppelpanorama.jpg|thumb|200px|Valtiopäivätalon kupoli]]
▲Fosterin arkkitehtifirman Foster & Associates johdolla Valtiopäivätalosta purettiin sisäosat, mukaan lukien kaikki 60-luvulla tehdyt muutokset ja sen sisusta rakennettiin kokonaan uudelleen. Foster siis myös palautti rakennukselle lasikupolin,<ref name="aview" /> tosin huomattavasti modernimmassa muodossa kuin alkuperäinen 1890-luvun kupoli. Ennen saneeraustöiden aloittamista kuuluisat tilataiteilijat [[Christo]] ja [[Jeanne-Claude Denat de Guillebon|Jeanne-Claude]] kietoivat Valtiopäivätalon kankaalla peittoon - performanssi, joka herätti sekä ihastusta että tyrmistystä. Liittopäivät muuttivat virallisesti rakennukseen vuonna [[1999]].<ref name="verkkouutiset" />
Valtiopäivätalon rakentamisessa on otettu huomioon myös ekologiset näkökohdat. Erityiset eristeet ja lasitukset pyrkivät vähentämään energiahukan minimiin. Rakennuksen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä hyödyntää maalämpöä sekä viilentävää pohjavesikerrosta. Valtiopäivätalo itse asiassa tuottaa enemmän energiaa kuin se kuluttaa.<ref name="al">Aamulehti 25.8.2010, sivu B20</ref> Monimutkainen peilisysteemi johtaa luonnonvalon kupolista istuntosaliin, jota siis valaistaan osin luonnonvalolla.<ref name="al"/> Alkuaikojen tapaan rakennuksessa on taas oma voimanlähde, joka käyttää biodieseliä Mecklenburg-Vorpommerista.
| |||