Ero sivun ”Julianus” versioiden välillä

Elokuussa [[355]] [[Gallia]]n provinssissa syttyi kapina, kun [[frankit|frankkilainen]] jalkaväenkomentaja [[Silvanus]] julistautui ''augustukseksi'' eli keisariksi. Silvanuksen omat sotilaat tappoivat hänet 28 päivää kestäneen "keisariuden" jälkeen. Tuon ja keisari [[Magnentius|Magnentiuksen]] kapinan jälkeen maakunta oli hyvin rauhaton. Osasyy Julianuksen nimittämiseen caesariksi oli hänen Galliaan lähettämisessään: että hän saisi tilanteen rauhoittumaan "keisariudellaan". 24-vuotiaan Julianuksen oli nyt vuosien filosofian ja retoriikan opintojen jälkeen ryhdyttävä sotapäälliköksi ilman minkäänlaista sotilaskoulutusta. Hän valmistautui toimeensa lukemalla [[Julius Caesar]]in [[DeCommentarii de bello Gallico|Gallian sotaa]] ja [[Plutarkhos|Plutarkhoksen]] sotasankareiden elämänkertoja. Kaikkien hämmästykseksi nopeaälyinen ja kekseliäs Julianus menestyi erinomaisesti työssään ja sai alueensa, [[Gallia]]n, [[Britannia (provinssi)|Britannian]] ja [[Hispania]]n, rauhallisiksi. Hänen jopa onnistui siirtää taistelut [[Rein]]in itärannalle. Hänen voittonsa kasvatti sotilaiden häntä kohtaan tuntemaa kunnioitusta, mutta ruokki keisarin pahoja aavistuksia. Kaiken kukkuraksi keisarin vaimo ja Julianuksen puolestapuhuja Eusebia kuoli joskus vuoden [[357]] jälkeen. Eusebian tilalle hovissa vaikuttajiksi nousivat hovimiehet, jotka panettelivat Julianusta ja näin lisäsivät entisestään keisarin epäluuloja häntä kohtaan.