Wikipedia

Ero sivun ”Uruk-kausi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
osa viitteistä siististi yhteen
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 196 muokkausta
p fix
Rivi 3:
'''Uruk-kausi''' noin 4500–3100 eaa. oli vanhalla ajalla nykyisessä Etelä-[[Irak]]issa ja muuallakin [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] kaupungistumisen ja sivilisaation synnyn aikaa. Uruk-kauden kulttuuri oli ainakin myöhäisvaiheessaan [[sumer]]ien luoma. Silloin Urukiin ja muuallekin rakennettiin suuria temppeleitä, ja kuvakirjoitus tuli käyttöön koko Mesopotamian alueella.
 
Uruk-kaudella syntyi Mesopotamian yhteiskunnan pohjana ollut temppelin ohjaama valtio, jota johti pappiskuningas ''ensi''.
 
== Yleistä ==
 
Kaupungit syntyivät räjähdysmäisesti kasvavista asutuskeskuksista ja kauden loppuvaiheessa maaseutu tyhjeni. Kaupungeissa työskenteli monien eri alojen ammattilaisia, muun muassa rakennusmiehiä, puuseppiä ja ruukuntekijöitä. Maaseudulla oli paimenia, maanviljelijöitä, puutarhureita ja kalastajia. Eriduun rakennettiin porraspyramidi eli [[zikkurat]]-tyyppinen temppeli. Kuvakirjoitus syntyi myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3450<ref>Roaf 2009 s. 58</ref>-3100 eaa. ja alussa sitä käytettiin muun muassa temppelin verokuittien ja vastaavian talousasiakirjojen tekoon. Samaan aikaan temppelin mahti kasvoi huippuunsa ja rakennettiin hyvin suuria koristeellisia temppeleitä suuren työvoiman avulla. Asutuskeskuksista tuli jopa 100 hehtaarin kokoisia 10000–20000 asukkaan keskuksia. Mesopotamian keskus [[Uruk]] kasvoi lopulta 50000 asukkaan suurkaupungiksi. Kauppaa käytiin laajalla alueella.
Eriduun rakennettiin porraspyramidi eli [[zikkurat]]-tyyppinen temppeli. Kuvakirjoitus syntyi myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3450<ref>Roaf 2009 s. 58</ref>-3100 eaa. ja alussa sitä käytettiin muun muassa temppelin verokuittien ja vastaavian talousasiakirjojen tekoon. Samaan aikaan temppelin mahti kasvoi huippuunsa ja rakennettiin hyvin suuria koristeellisia temppeleitä suuren työvoiman avulla. Asutuskeskuksista tuli jopa 100 hehtaarin kokoisia 10000–20000 asukkaan keskuksia.
Mesopotamian keskus [[Uruk]] kasvoi lopulta 50000 asukkaan suurkaupungiksi. Kauppaa käytiin laajalla alueella.
 
Sumerilaisia kauppasiirtoloita ilmestyi Turkin Taurusvuorille, Välimeren rannoille ja keskiseen Iraniin.
Rivi 27 ⟶ 25:
Temppeli antoi tavalliselle kansalle talon, puutarhan, vaatteet, työkalut ja ylläpidon. Ihmisillä oli monenlaisia ammatteja, oli paimenia, ohraa ja vehnää sekä seesamia viljeleviä maanviljelijöitä, taateleita kasvattavia puutarhureja, kalastajia, käsityöläisiä, jotka tekivät vaatteita, työkaluja ja aseita. Oli sotilaita jne.
 
Korkeimmalla hierarkiassa olivat kirjurit ja varsinaiset jumalanpalveluksen tekijät, joiden huipulla oli pappiskuningas ''en'' tai ''ensi''.<ref>Herbert Michaelis, Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria osa 1, Kirjayhtymä 1971, Etu-Aasian osio Varhaiset korkeakulttuurit, Sumerien vuosituhat, muinaissumerilainen kausi, s. 295.</ref> Huolimatta temppelin vallasta oli suuria yksityisiä maatiloja, muutaman perheen pitämiä "kartanoita", periytyneenä Samarra- ja Ubaid-ajalta. Useat suvut olivat yhdistyneet yhden kontrolloivan, voimakkaan suvun valtaan. Jonkin verran oli yksityisiä käsityöläisiä, jotka myivät tuotteitaan tavalliselle kansalle, ja myös temppelin käsityöläiset myivät tuotteitaan ihmisille.<ref name="UNM"/>▼
Korkeimmalla hierarkiassa olivat kirjurit ja varsinaiset jumalanpalveluksen tekijät, joiden huipulla oli pappiskuningas ''en'' tai ''ensi''.
▲<ref>Herbert Michaelis, Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria osa 1, Kirjayhtymä 1971, Etu-Aasian osio Varhaiset korkeakulttuurit, Sumerien vuosituhat, muinaissumerilainen kausi, s. 295.</ref> Huolimatta temppelin vallasta oli suuria yksityisiä maatiloja, muutaman perheen pitämiä "kartanoita", periytyneenä Samarra- ja Ubaid-ajalta. Useat suvut olivat yhdistyneet yhden kontrolloivan, voimakkaan suvun valtaan. Jonkin verran oli yksityisiä käsityöläisiä, jotka myivät tuotteitaan tavalliselle kansalle, ja myös temppelin käsityöläiset myivät tuotteitaan ihmisille.<ref name="UNM"/>
 
== Voimakas kaupungistuminen ==
Rivi 40 ⟶ 37:
Myöhäisen Ubaid-kauden asutuskeskukset olivat tasaisesti jakautuneet, ja vain muutaman keskuksen ala oli niinkin suuri kuin 10 ha<ref name="R59">Roaf 2009 s.59</ref>.
 
Maaseutu näyttää tyhjenneen tänä aikana. Ilmasto kuivui. Uruk-kaudella alettiin käyttää mäkisen maan, Subartun, asukkaita orjina.
Uruk-kaudella alettiin käyttää mäkisen maan, Subartun, asukkaita orjina.
 
Viljava [[kuusirivinen ohra]] oli kehittynyt viljelyssä jo [[Samarra-kausi|Samarra-kaudella]] kaksirivisestä ohrasta. Viljava kuusirivinen ohra ja tehokas kastelukanavien kaivu loivat edellytykset suurten peltojen synnylle Mesopotamiaan. Ne kykenivät elättämään suurta kaupunkiväestöä, jonka ei tarvinnut itse viljellä maata. Näin kaupunkilaiset sattoivat keskittyä käsityötuotteiden tekoon.▼
Viljava [[kuusirivinen ohra]] oli kehittynyt viljelyssä jo
▲[[Samarra-kausi|Samarra-kaudella]] kaksirivisestä ohrasta. Viljava kuusirivinen ohra ja tehokas kastelukanavien kaivu loivat edellytykset suurten peltojen synnylle Mesopotamiaan. Ne kykenivät elättämään suurta kaupunkiväestöä, jonka ei tarvinnut itse viljellä maata. Näin kaupunkilaiset sattoivat keskittyä käsityötuotteiden tekoon.
 
Etelä-Mesopotamiaa on pitkään pidetty kaupungistumisen keskuksena. Uruk-kaudella kasvoivat varsinkin Mesopotamian eteläpuoliskossa Sumerissa etelän Eridu, pohjoisen [[Kiš]] ja keskisen Sumerin Uruk suuriksi. Uruk-kaudella Urukin ala oli 30–50 hehtaaria.
 
Eräässä vaiheessa Uruk-kaudella Uruk, Nippur ja Susa olivat ajan suurimmat kaupungit. Näihin aikoihin Abu Salabikh ja Nippur kasvoivat nopeasti. Uruk kasvoi noin 400 ha:n suuruiseksi varhaisdynastisen I kauden alussa noin 3000 eaa.<ref>The Cambridge Encyclopedia of Archaeology, Andrew Sherratt (toim.), Cambrdge University Press, ISBN 0-521-22989-8 </ref> Myös Sumerin tarusto mainitsee painopisteen siirtyneen Eridusta Urukiin.
Cambrdge University Press, ISBN 0-521-22989-8 </ref> Myös Sumerin tarusto mainitsee painopisteen siirtyneen Eridusta Urukiin.
 
== Uruk-kauden laajeneminen ==
 
[[Kuva:Sumer3.jpg|thumb|300px|Sumer ennen suurta tulvaa, eli Uruk ja Dzemdet Nasr-kausilla. Kuvassa oletetaan, että [[Sumerilainen kuningasluettelo|ensimmäinen Sumerin kuningas]] olisi elänyt keskisellä Uruk-kaudella [[Eridu]]ssa.]]
 
Sumerilaisten tyyppinen kaupunki oli muun muassa eteläinen Habuba Kabira eli Qannas Pohjois-[[Syyria]]ssa, josta on löydetty Uruk V–VI -tyyppistä keramiikkaa, ja paikan rakentamistapa on sama kuin Etelä-Mesopotamiassa. Jebel Arudasta on löydetty Sumerin sinettejä ja savitauluja tältä ajalta.
 
Godin Tepessä [[Kermanšah]]in lähellä Iranissa oli pääosin paikallista perinnettä.
Rivi 61 ⟶ 54:
Urukin kulttuuri laajeni keskisellä ja myöhäisellä Uruk-kaudella.<ref name="HC"/> Uruk-kauden lopuilla näyttää jokin laaja keskusvalta hallinneen Mesopotamiaa ja Elamia.
 
Noin 4500–4000 eaa. tai hieman myöhemmin välillä 4000–3500 eaa. kasvoivat Pohjois-[[Mesopotamia]]n kaksi kaupunkia [[Tell Brak]] ja [[Tell Hamoukar]] suuremmiksi kuin Etelä-Mesopotamian keskukset. Tell Brakissa uskotaan eläneen vuonna 4000 eaa. 20000 asukasta. Samoihin aikoihin Uruk oli noussut kaupungiksi Etelä-Mesopotamiassa. Tämä ajoi pohjoisen ja etelän keskukset kilpailuun, jonka eteläinen Uruk voitti noin 3500 eaa. päätellen Hamoukarista löydetyistä runsaista lingon ammuksista.<ref name="TK13">Tieteen kuvalehti, numero 13 vuonna 2007, sivu 36–.</ref>.
 
Lounais-Iranin nykyinen Khuzistan oli Sumerille rinnakkaisen Elamin valtion keskus. Susa A-kaudella kerrostumissa 33–27 kaupungin ala oli 10–15 ha, ehkä 25 ha. 10 metrin korkuinen terassi, jolla oli muutamia rakennuksia. Jonkin tyyppinen savenvalajan pyörä. Kerrostumissa 22-17 tasanne hävisi, merkkejä läntisestä Sumerin vallasta alueella, Susa kasvoi näihin aikoihin noin 3500 eaa. varmasti 25 ha kokoiseksi.
 
Sarjatuotanto kehittyi jo varhain Uruk-kaudella. Akaban lähellä Tel Hujayratissa oli noin 4000–3500 eaa. käsityöteollisuutta, joka valmisti sarjatyönä kupariesineitä.<ref name="TK13"/>
<ref name="TK13"/>
 
Mesopotamiassa joskus 4500–4000 eaa. kehittyivät [[dreija]] ja saviastioiden massatuotanto. Alettiin tuottaa suureksi osaksi koristelematonta keramiikkaa. Noin 4000 eaa. tuotettiin viistoreunaista kulhoa suuria määriä Mesopotamiassa ja Khuzistanissa. Näihin aikoihin Tepe Gawrassa rikkaita hautoja, jotka tehty mutatiilistä tai kivestä.
 
=== Varhainen Uruk-kausi ===
 
Uruk-kauden ensimmäine jakso 3900-3600 eaa. muistutti myöhäistä Ubaid-vaihetta. Kulttuuri kehittyi tällä kaudella asteittain ubaidilaisesta sumerilaiseksi. Keramiikaa alettiin tuottaa keskuspaikoissa, esimerkiksi Urukin keramiikkaa on löydetty Eridusta.<ref>|http://bruceowen.com/emciv/341-08s-09-UbaidUruk.pdf Emergence of Civilizations] / Anthro 341: Notes 9 The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk Bruce Owen 2008 </ref>.
Keramiikaa alettiin tuottaa keskuspaikoissa, esimerkiksi Urukin keramiikkaa on löydetty Eridusta.<ref>|http://bruceowen.com/emciv/341-08s-09-UbaidUruk.pdf Emergence of Civilizations] / Anthro 341: Notes 9 The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk Bruce Owen 2008 </ref>.
 
Varhainen Uruk-kausi oli siirtymäkausi, jolloin Ubaidin keramiikka harvinaistui pois. Oli tuhansien asukkaiden keskuskyliä, joita ympäröivät pienemmät kylät, niin kuin Ubaidin kaudella. Sumerit luultavasti saapuivat varhaisella Uruk-kaudella. Noin 3700 eaa. varhaisella Uruk-kaudella syntyi ensimmäinen yli 10000 asukkaan kaupunki. Viimeistään tällä kaudella lienee keksitty nopeasti pyörivä savenvalajan pyörä eli dreija.
Viimeistään tällä kaudella lienee keksitty nopeasti pyörivä savenvalajan pyörä eli dreija.
 
Uruk-kulttuurin luojat sumerilaiset lienevät saapuneen Kaksoisvirtainmaahan ehkä välillä 5000-4500 eaa., ennen tätä kautta tai kauden myöhäisessä vaiheessa. Elettiin kivi-kuparikautta.
Elettiin kivi-kuparikautta.
 
Varhainen Uruk-kausi alkoi luultavasti noin 4500 eaa., jolloin dreija ehkä keksittiin. Perinteisesti Uruk-kauden on katsottu kattaneen noin ajan 4100–3100 eaa. eli Urukin kerrostumat XIV–IV. Epävarmuutta ajoituksissa on, on ehdotettu Uruk-kauden alkaneen 4500/4300/4100/4000/3900/3800 eaa.
 
Noin 4000 eaa. tapahtui villalammas-mutaatio Lähi-idässä.
 
=== Keskinen Uruk-kausi ===
 
Temppelit alkoivat kasvaa yhä suuremmiksi<ref>[http://bruceowen.com/emciv/341-08s-09-UbaidUruk.pdf Emergence of Civilizations] / Anthro 341: Notes 9 The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk Copyright Bruce Owen 2008 </ref>. Tämä viittaa temppelin suureen mahtiin. Uruk-kulttuuri levisi Syyriaan ja Etelä-Turkkiin. Keskisellä Uruk-kaudella ilmestyivät viistoreunaiset maljakot, joita oli valmistettu massatuotantona. Nämä olivat uhriastioita.
 
[[Sylinterisinetti]] keksittiin keskisellä Uruk-kaudella. Sylinteri- ja leimasinettejä tehtiin paljon.
 
Tell Hamoukarista Habur-joen altaasta Pohjois-Syyriasta on löydetty taistelun merkkejä keskiseltä Uruk-kaudelta eli myöhäiseltä [[kalkoliitti]]kaudelta noin v 3500 eaa., hyökkääjänä ehkä urukilaiset. Kaupungin ala oli tuolloin 32 ha. samaan aikaan hyökättiin myös Tell Brakiin Pohjois-Mesopotamiassa. Keskisellä Uruk-kaudella Tell Brakissa oli 110 ha asuttua aluetta, satelliittikylät mukaan lukien.
Rivi 101 ⟶ 90:
=== Myöhäinen Uruk-kausi — sivistyksen synty ===
 
Noin 3500-3400 eaa. alkoi myöhäinen Uruk-kausi, jota vastaavat Urukin kerrostumat IV–VI. Toisen laskutavan mukaan myöhäinen Uruk-kausi alkoi jo kerrostumasta VIII, mutta suurin edistys tapahtui kerrostumissa V ja IV. Pronssi keksittiin kauden alussa, ja niinpä tämä kausi on sama kuin varhaispronssikausi I. Uruk oli ajan suurin keskus Kaksoisvirtainmassa. Tässä vaiheessa Sumerin kulttuurin peruspiirteet olivat jo muotoutuneet.
 
Pyörillä kulkevia vaunuja oli ainakin jo 3500 eaa. Pyörä on saattetu keksiä paljon aikaisemmin Ubaid-kaudella, samoin kuin dreija.
Rivi 111 ⟶ 100:
Noin 3500 eaa. Urukissa oli 10&nbsp;000 asukasta, kauden lopussa 50&nbsp;000 asukasta. Urukin ala oli 80 ha. Uruk-kauden lopulla Sumerissa oli useita yli 10&nbsp;000 asukkaan kaupunkia, noin 12 kaupunkivaltiota hahmottuivat. Silloin massa oli ehkä muutama kymmenen tuhatta asukasta. Urukin lisäksi suuria keskuksia olivat Ur, Nippur, Kiš ja Eridu. Mikään niistä ei niin suuri kuin Uruk. Uruk säilyi alueen suurimpana satoja vuosia, ehkä vuodesta 3200-2800 eaa. Pohjois-Mesopotamian asutuskeskukset [[Tell Brak]] eli Nagar ja [[Tell Hamoukar]] olivat yhä suuria.
 
Myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3600 eaa. alkaen [[Uruk]]in kerrostumasta VIII rakennettiin suuri temppelialue kaupunkiin jatkean aiempia perinteitä, mutta tehden yhä suurempia rakennelmia. Temppelit suurenivat ajan mukana. Tältä ajalta ovat ensimmäiset porrasmaiset temppelitasanteet.
Temppeleitä oli pyhitetty taivaan jumala [[An]]ille ja rakkauden jumala [[Inanna]]lle. Niissä oli seinäsyvennyksiä eli niššejä ja kolmiosainen pohjakaava niin kuin varhaisemman Uruk-kauden temppeleissä. Merkittävin saavutus oli taivaan jumala Anille pyhitetty Eannan eli Taivaan talon temppelialue, joka kattoi lopulta 9 hehtaaria. Sine rakennettiin Kalkkikivitemppeli, johon rakennusaine tuotiin 80 km:n päästä Eufratin länsirannalta. Eanna alueen ulkopuolelle rakennettiin Uruk V -kauden lopussa Anin Valkoinen temppeli 13 metriä korkealle tasanteelle. Tätä temppeli oli siis varhainen [[zikkurrat]]. Sen rakentaminen vaati ehkä 7500 ihmistä.
Uruk-kaudella valmistettiin värillisiä savitappeja, joilla koristeltiin temppelin seiniä. Myöhempiin aikoihin verrattuna myöhäisen Uruk-kauden temppelit olivat suuria. Urukin temppeli C oli kooltaan 30 m × 80 m ja kivitemppeli D 30 m × 76 m.
Rivi 118 ⟶ 107:
 
==Varhaisin kirjoitus==
[[Kuva:Tableta con trillo.png|thumb|Varhaista kuvakirjoitusta Kišistä.]]▼
 
[[Kuva:Tableta con trillo.png|thumb|right|
▲Varhaista kuvakirjoitusta Kišistä.]]
 
Ilmasto kuivui entisestään 3500 eaa<ref>Fagan 2008, s 221</ref>, ja oli paha varsinkin 3200-3000 eaa<ref>Fagan 2008, s224</ref>. Tämä vaikutti kaupungistumiseen. Noin 3200 eaa Urukin pohjois-Mesopotamian siirtokunnat luhistuivat kuivuuteen<ref>Fagan 2008, s 224</ref>.
 
Kirjoitus tuli käyttöön viimeistään noin 3100 eaa. Uruk IV -kaudella. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, millä Uruk IV -kauden alajaksolla savitaulut kehittyivät, mutta kirjoituksen kehityksen jatkuvuudesta on päätelty että ne olisivat tulleet seuraavaa kautta juuri edeltävällä IVa- tai joidenkin mukaan hieman vanhemmalla IVb-kaudella.<ref>http://cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Uruk_(mod._Warka)</ref><ref>http://cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Proto-cuneiform</ref>
<ref>http://cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Uruk_(mod._Warka)</ref><ref>http://cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Proto-cuneiform</ref>
 
Tältä ajalta on löydetty laajalti ensimmäisinä pidetyt kirjoitetut savi- ja kivitaulut vuodelta 3200 eaa. [[Tell Brak]]ista, Kišistä ja hieman myöhemmin [[Uruk]]ista vuosina 3200–3100 eaa.<ref>http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963</ref>Uruk IV -kauden savitaulut säilyivät, ksoka niitä käytettiin romuna kuoppien tasoittamiseen seuraavan Uruk III -kauden rakennustölissä.<ref>http://cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Uruk_(mod._Warka)</ref>
Rivi 133 ⟶ 119:
Varhaisella Uruk IV -kaudella oli "lappuja", joissa oli henkilön tai tuotteen nimi. Toisissa oli lisäksi numeroita. Kolmannentyyppisissä oli useita osioita, joissa numeroita ja tuotteita/henkilöitä.
 
Uruk-kauden kuvakirjoituksessa oli tähkien, astioiden, laivojen, kaksi- ja nelipyöräisen sotavaunun, puusepän, aasin yms. kuvia, yhteensä 1500 merkkiä. Myöhemmästä nuolenpääkirjoituksesta on päätelty joidenkin merkkien merkitystä. Uruk IV -kauden merkkejä ''unken'', neuvosto, ''en'', ruhtinas, ''sanga'', temppelin päällikkö. Mutta merkkejä "kuningas" ja "palatsi" ei näy.
Myöhemmästä nuolenpääkirjoituksesta on päätelty
joidenkin merkkien merkitystä. Uruk IV -kauden merkkejä ''unken'', neuvosto, ''en'', ruhtinas, ''sanga'', temppelin päällikkö. Mutta merkkejä "kuningas" ja "palatsi" ei näy.
 
60-järjestelmää ei osata tulkita muuten kuin numeroiden osalta. Se on saattanut kehittyä savisten laskurahojen painalluksista, joita tehtiin laskurahoja sisältäneeseen savikuoreen. Tähän viittaa muutaman ajalta 3400–3300 eaa. Löydetyn taulun pallomainen ja kuutiomainen muoto. Se on maailman vanhinta kirjoitusta.▼
60-järjestelmä. Sitä ei osata tulkita muuten kuin numeroiden osalta.
▲Se on saattanut kehittyä savisten laskurahojen painalluksista, joita tehtiin laskurahoja sisältäneeseen savikuoreen. Tähän viittaa muutaman ajalta 3400–3300 eaa. Löydetyn taulun pallomainen ja kuutiomainen muoto. Se on maailman vanhinta kirjoitusta.
 
Varhaista kirjoitusta Uruk IV- ja Jemdet Nasr -kausilla on käytetty luultavasti temppeliverotuksessa verokuittien laatimiseen ja kirjanpitoon.
 
Kirjoitus on saattanut olla alussa verraten harvinaista tai kirjoitusmateriaalina on käytetty muuta kuin savea. Samoihin aikoihin kehittyi esittävä taide ja kuvasi muun muassa papin tai kuninkaan kaltaisia hahmoja.
 
Eniten kirjoitusta on löytynyt tältä ajalta vuosilta 3200–3100. Kirjoitus viittaa varhaiseen [[seemiläiset|seemiläisen]] ja sumerilaisen aineksen sekoittumiseen. Ei tiedetä, synnyttikö sumerilainen kuvakirjoitus [[Egyptin hieroglyfit]] vai päinvastoin. Joidenkin mukaan kirjoitus olisi tullut Sumeriin Egyptistä, jossa sitä on saattanut olla Skorpionikuninkaan haudassa jo 3400–3300 eaa.,
 
== Varhainen ja keskinen Uruk-kausi ==
 
Varhaisella ja Keskisellä Uruk-kaudella suuria keksuksiakeskuksia ei vielä ollut kuin muutama. 60% asutuskeskuksiat oli pohjoisessa Nippurin ympärillä. Kauden asutuskeskusten kokojakauumaa voidaan yrittää hahmottaa, vaikkei sitä tunneta tarkasti. Suurin kaskus Uruk kattoi 70 ha, ja pohjoisessa oli kaksi paikkaa noin 50 ha, jotka olivat Tell Dlabim ja Tell al-Hayad. Lisäksi kaksi 30 ha paikkaa<ref>Roaf 2009 s. 27</ref>, joista toinne oli kumpu 1172. Pienempiä 4-20 ha paikkoja oli monia, muun muassa Umma , Umm-al Agarib, 202, 1194,1196, Nippur, Abu Salabikh, 678. Näitä keskikokoisa keskuksia oli yhteensä 29 leveysasteen 32 20 eteläpuolella. Pohjoisn paikka oli 678.<ref>Roaf 2009 s. 50</ref>. Asutuksen painopiste 32 leveyasteen pohjoispuolella. Yhtenäisemmin löytöjä on tehty leveysasteiden 32 ja 32 20 välillä, missä kaksi suurta 50 paikkaa Dlebim ja al-Ahayyad johtivat asutuskeskusjakaumaa, Sitten oli yksi 30 ha paikka 1132. 4-20 ha paikkoja oli 19, ja pieniä 0,1-4 ha paikkoja noin 70.
Asutuksen painopiste 32 leveyasteen pohjoispuolella.
Yhtenäisemmin löytöjä on tehty leveysasteiden 32 ja 32 20 välillä, missä kaksi suurta 50 paikkaa Dlebim ja al-Ahayyad johtivat asutuskeksusjakaumaa,
Sitten oli yksi 30 ha paikka 1132. 4-20 ha paikkoja oli 19, ja pieniä 0,1-4 ha paikkoja noin 70.
 
Myöhäisellä Uruk-jaksolla noin 3500-3100 eaa. asuttu kokonaisala oli kasvanut vain hieman verrattuna aikaisempaan. Asutus oli siirtnyt Nippurin ympäriltä Urukin ympärille, missä oli 60 %keskukista. Urukista tuli kaksi kertaa toiseksi suurinta keskusta isommaksi ja kattoi 100 ha. Asutuksen painopiste oli 32 leveysasteen eteläpuolella. Pohjoisempana oli lähekkäin monia suurehkoja keskuksia, mm kummut 125 ja 201<ref>Roaf 2009 s. ??</ref>. Asutuskeskusten jakauma oli seuraava: yli 40 ha keskuksua Uruk ja pohjoisen tell Al-Hayyad. 20-40 ha keskuksia kaksi, kumpu 125, kumpu 1172. 4-20 ha keskuksia 35, josta muun muassa Tell Mismar, kumpu 260, 201, Umma, Umm-al Aqarib, Tell Shmid, 1194, Nippur, Abi Salabakh. Yleine jakauma: keskikokoisia keskuksia melko tiheässä. Pieniä asutuskeskuksia oli noin 90<ref>Roaf 2009 s. 59</ref>.
20-40 ha keskuksia kaksi, kumpu 125, kumpu 1172. 4-20 ha keskuksia 35, josta muun muassa Tell Mismar, kumpu 260, 201, Umma, Umm-al Aqarib, , Tell Shmid, 1194, Nippur, Abi Salabakh. Yleine jakauma: keskikokoisa keskuksia melko tiheässä. Pieniä asutuskeskuksia oli noin 90<ref>Roaf 2009 s. 59</ref>.
 
Uruk kasvoi edelleen. Uruk-kaudella Uruk tarvitsi laskujan mukaan 6 km säteisen paltoalan, mutta Jemdet Nasr-kaudella 16 km säteisen alueen . Lopulta Uruk laajeni varhaisdynastisella kaudella kattamaan I kaudella 400 , myöhemmin jopa 850 ha. Jemdet Nasr- ja varhaisdynastisella kaudelle pienien kylien määrä putosi rajusti. Kaupungin muuri oli 9, 5 kim pitkä<ref>Roaf 2009 s. 59-60</ref>.
 
Jemdet Nasr-kaudella noin 3100-2900 oli isoja asutuskeskuksia, muun muassa Uruk, kumpu 230, kumpu 242, Tell Dlehim. Eeteläislelä alueella suurimpia keskuksia oli 3, Uruk, kumpu 242 ja kumpu 230. Asutuksen painopiste oli etelässä, 31 45 leveysasteen eteläpuolella. Niiden koot olivat yli 40 ha. Nippurin koko oli 20-40 ha. 4-20 ha keskuksia oli 25. Eteläisellä alueella niitä oli 21. Pieniä 0,1-40 ha keskuksia oli 31.45 leveysasteen eteläpuolella 65, ja yhteensä 91<ref>Roaf 2009 s. 9</ref>.<ref>Roaf 2009 s. 59</ref>
 
<ref>Roaf 2009 s. 59</ref>
 
== Uruk-kausien jako ==
 
Uruk-kausi jaetaan varhaiseen, keskimmäiseen ja myöhäiseen.
 
Rivi 177 ⟶ 153:
| Myöhäiskalkoliitti 3
| XII–X?
| 3900–3600/4100–3800
|-
| Keskimmäinen Uruk
| Myöhäiskalkoliitti 4, Susa II
| IX–VI
| 3600–3350/3800–3300
|-
| Myöhäinen Uruk
| Myöhäiskalkoliitti 5
| Uruk V–IV
| n. 3400–3100
|}
 
Rivi 203 ⟶ 179:
*Uruk V (n. 3400–3300 eaa.)
*Uruk IV (n. 3300–3200/3100 eaa.)
*Uruk III (n. 3300–3100/3200–3000 eaa.)
 
**Uruk IV –3200 tai pikemminkin 3300–3100
 
==Katso myös==
 
{{Commonscat|Uruk Period}}
 
Rivi 218 ⟶ 193:
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Fagan, Brian | Nimeke = Pitkä kesä | Vuosi = 2008 | Julkaisija = Ajatus | Suomentaja = Osmo Saarinen | Tunniste = ISBN 9789512075959 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Roaf, Michael | Nimeke = Cultural atlas of Mesopotamia and the ancient Near East | Julkaisija = Facts on File | Vuosi = 1990 | Tunniste = ISBN 9780816022182}}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Salonen, Armas | Nimeke = Kaksoisvirranmaa eli kuvauksia ja kuvia Babylonian ja Assyrian kulttuurista nuolenpäätekstien ja kaivaustulosten perusteella | Vuosi = 1945 | Julkaisija = WSOY}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Salonen, Armas | Nimeke = Sumeri ja sen henkinen perintö | Vuosi = 1962 | Julkaisija = Jokamiehen korkeakoulu }}
 
=== Viitteet ===
Rivi 227 ⟶ 202:
 
== Aiheesta muualla ==
 
*[http://grepal.free.fr/articles/luc_watrin_icom_anglais.pdf The Relative Chronology of the Naqada Culture: a view from Buto, Ma’adi Harageh and Gerzeh]
*[http://www.stanford.edu/~meehan/donnellyr/summary.html Climate, Culture, and Catastrophe in the Ancient World]
*[http://bruceowen.com/emciv/341-06f-11-UrukJDWriting.pdf Mesopotamia: More on Uruk, Jemdet Nasr, and the origins of writing]
 
[[Luokka: SumerKulttuurit]]▼
 
[[Luokka: KulttuuritSumer]]
▲[[Luokka: Sumer]]
 
[[ca:Període d'Uruk]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Uruk-kausi”