Ero sivun ”Karkku” versioiden välillä

Sastamala oli [[1200-luku|1200-luvulla]] suuri [[kirkkopitäjä]], jonka seurakuntakirkkoon (luultavasti) nykyisen [[Sastamalan kirkko|Sastamalan kirkon]] paikalle vaelsi seurakuntaa [[Pohjanmaa]]lta asti. Kirkkopitäjän keskuskirkot lienevät olleet erilaisia puisia kirkkoja ennen Sastamalassa vielä tänäkin päivänä seisovan kivikirkon rakentamista [[1500-luku|1500-luvulla]]. Kirkkopitäjä ulottui "''[[Näsijärvi|Näsijärvestä]] [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] ja nykyisen Vammalan seuduilta Pohjanmaan lakeuksien rajoille asti''". Siihen siis kuului koko pohjoinen [[Satakunta]]. Tästä kirkkopitäjästä sitten muodostuivat alueen "emäseurakunnat". Niin myös Karkun pitäjä. Merkittävimpiä hetkiä Suur-Sastamalan hajoamisessa lienee ollut Ala-Sastamalan irtaantuminen [[1400-luku|1400-luvulla]]. Ala-Sastamalan alueesta kehittyivät myöhemmin [[Tyrvää]], [[Vammala]], [[Kiikoinen]] ja [[Kiikka]]. [[Pietari Brahe]]n aikoina [[1600-luku|1600-luvun]] alkupuolella, jolloin seurakuntia pilkottiin yleisemminkin, Sastamalasta irtautui Ylä-Sastamala eli [[Mouhijärvi]], joka oli jo jonkin aikaa ennen irtautumista ollut [[kappeliseurakunta]]na. Ylä-Sastamalasta muodostuivat sittemmin Mouhijärvi, [[Suodenniemi]] ja [[Lavia]]. [[Suoniemi]] irrotettiin Karkusta [[Kappeliseurakunta|kappeliseurakunnaksi]] vuonna [[1670]].

 

 

Karkun kuntaan ja seurakuntaan kuului vuoteen [[1900]] saakka runsaan 10 neliökilometrin erämaa-alue entisen [[Noormarkku|Noormarkun]], nykyisen [[Pori]]n alueella. Liikemies [[Antti Ahlström]] oli ostanut kyseisen, eräälle karkkulaiselle maatilalle kuuluneen alueen jo vuonna [[1873]].