|
|align=left}}
Wikipedian teksti on tietosanakirjan artikkeleiden tekstiä, ei esimerkiksi lehti- tai blogikirjoittelua. Artikkeleilla tulee olla muutakin kuin päiväkohtaista kiinnostavuutta, niiden on oltava tiiviitä ja niiden [[Wikipedia:Neutraali näkökulma|tyylin]] oltava tietosanakirjamaista.
[[Wikipedia:Tarkistettavuus|Kaikella tiedolla tulee olla lähteet]]. Jos artikkelissa on lähteetöntä tekstiä, se ei ole tietoa vaan väite. Väitteet vaativat perusteluja. [[Todistuksen taakka]] on väitteen esittäjällä. Perusteluja varten ovat lähdeviitteet. Ne ovat välttämättömiä, koska Wikipediaa voi muokata kuka tahansa. Poikkeuksia ovat teosten juonikuvaukset ja niihin verrattavat asiat. Erilaiset käyttäjät, käsitykset ja tiedonalat ovat näin tasa-arvoisessa asemassa.
Lähteiden etsiminen lähteettömään artikkeliin on vaikeaa ja usein mahdotonta. Koska Wikipedian alkuaikoina ei kiinnitetty huomiota lähteisiin tarpeeksi, jonkin vanhan artikkelin kirjoittaja on käytännössä voinut keksiä artikkelin sisällön itse. EnnenTällaisilla lähteidenteksteillä merkitsemistäon tekstiarvoa onvain käyttökelvotontaaiheen roskaaavauksena.
KaikkienIhanteellista artikkelienolisi, jos kaikki artikkelit tulisivoisivat toimia mallipohjana uusille artikkeleille, koska Wikipedian ohjeet ja käytännöt voivat näyttäytyänäyttäytyvät uudelle käyttäjälle monimutkaisena kokonaisuutenamonimutkaisina. Jos viitteitä ei ole merkitty kunnolla, uusi käyttäjä ei voi ottaa artikkelista mallia. Artikkeli, jossa on artikkelin kohteen määritelmä, kattava kirjallisuusluettelo ja kohtuullisen pituinen linkkilista, on tässä suhteessa parempi kuin lähteetön pitkä artikkeli. Painetut kirjat ovat edelleen tiedon aittoja. Wikipedia ei voiole vielä korvatakorvannut hyvinammattitaitoisesti toimitettua, kirjoitettua tai käännettyä tietokirjallisuutta, etenkään suomenkielistä.
Kirjoittajien nimeämättömyyden vuoksi Wikipedian tekstejä voivat vaikuttaa näennäisesti itsessään neutraaleilta. Painetuissa tietosanakirjoissa on nimetty toimittajat. Teosten julkaisijoiden tunteminen antaa ennakkokäsityksen niiden sisältämästä asiantuntemuksesta. Tieteellisellä tiedolla on tekijä, johon voidaan viitata ja jota voidaan arvioida.
== Onko lähteettömällä tekstillä arvoa? ==
TieteellisiäJotkut sanovat, että tieteellisiä teoksia ja tietokirjoja luetaan harvoin kokonaan ja vain harvoin niin tarvitseekaan tehdä. Ensin näistä kirjoista luetaan sisällysluettelo ja kirjallisuusluettelo. Lähdeluettelosta voi arvioida, onko mukanamillaisia todellateoksia tärkeitäon teoksiakäytetty ja nojaako kirja täten ajantasaiseen tutkimukseen. ViitteitäWikipediaa selaimellaselatessa käyttäjä saattaa ohittaa itse leipätekstin ja etsiä juuri lähdeviitteiden linkkejä. Niiden kautta hän voi tutkia,arvioida käsitelläänköitse kirjassatekstiä tärkeitäomien periaatteellisiatietojensa pohjalta ja kysymyksiälöytää vaihyödyllisiä pikkuseikkojatiedonlähteitä. ▼[[Jaron Lanier]] on arvostellut yleisellä tasolla Wikipedian tekstejä siitä, että kukaan ei ota niistä vastuuta, vaikka niistä kuuluu tekijöidensä ääni. Lanier korostaa, että koska Wikipediassa on kyse tiedosta, sillä on oltava tieteellistä vahvistusta. Tieteellisellä tiedolla on tekijä, johon voidaan viitata ja jota voidaan arvioida.
Viitteettömän Wikipedian artikkelin korjaaminen ainakin saman verran vaivaa kuin alkuperäisen tekstin kirjoittaminen. Wikipedian tekstiä kopioidaan jatkuvasti sen ulkopuolelle. Haettaessa tietoa verkosta tämä voi aiheuttaa lähdesilmukan.
▲Tieteellisiä teoksia ja tietokirjoja luetaan harvoin kokonaan ja vain harvoin niin tarvitseekaan tehdä. Ensin näistä kirjoista luetaan sisällysluettelo ja kirjallisuusluettelo. Lähdeluettelosta voi arvioida, onko mukana todella tärkeitä teoksia ja nojaako kirja täten ajantasaiseen tutkimukseen. Viitteitä selaimella voi tutkia, käsitelläänkö kirjassa tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä vai pikkuseikkoja.
Lähteetöntä tietoa voi olla artikkeleissa väliaikaisena. Se on mahdollista, jos teksti voidaan tarpeen vaatiessa palauttaa luotettavaan versioon. Esimerkiksi wikilinkin takaa helposti löytyvät tiedot eivät välttämättä tarvitse viitettä. Viitteetön teksti voi kuitenkin olla altis muokkauksille, joissa alkuperäinen ajatus muutetaan tahattomasti tai tahallaan toisenlaiseksi. Lisäksi [[Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä|elävien henkilöiden]] artikkelien tulisi olla tiedoiltaan täsmällisiä.
Wikipedia on matalan kynnyksen julkaisujärjestelmä. Esimerkiksi internetin keskustelupalstat tuottavat näkemyksiä, jotka voivat olla mielenkiintoisia, mutta eivät erityisen arvokkaita tietona. Matalan osallistumiskynnyksen ja luotettavan informaation pitäisi olla toisiaan tukevia asioita, ei keskenään ristiriidassa olevia. Jos vertaisarvioinnissa ja lähteissä on puutteita, Wikipedia on tiedon etsijälle pikemminkin nippelitiedon kuin oikean tiedon lähde. Jaron Lanier mainitsee kirjassaan ''[[Et ole koje]]'', että usein mielenkiintoisimmat tekstit etsitystä aiheesta löytyvät juuri Wikipedian ulkopuolelta. Aiheesta muualla -osion linkkien määrä on rajoitettu. Wikipediaa selatessa käyttäjä saattaa ohittaa itse leipätekstin ja etsiä juuri lähdeviitteiden linkkejä. Niiden kautta hän voi arvioida itse tekstiä omien tietojensa pohjalta ja löytää ensisijaisia tiedonlähteitä.
Wikipediassa artikkeli ilman lähdeviitteitä on periaatteessa vain käyttäjän ajan haaskausta. Lukijan tai muokkaajan eteen annetaan tekstimassa, josta on hyvin vaikea tarkistaa joko omaa käyttöä tai artikkelin ylläpitoa varten, mikä on tärkeää tietoa. Lukijalla ei ole tilaisuutta tarkistaa ilman vaivannäköä ja oman ajan hukkaamista, mikä on oikeaa tietoa ja mitkä väitteet tai numerotiedot on saatu korteista ennustamalla. Tekstin korjaaminen vaatisi vähintään saman verran vaivannäköä kuin alkuperäisen tekstin kirjoittaminen. Wikipedian tekstiä kopioidaan jatkuvasti sen ulkopuolelle, ja se saattaa säilytä siellä kauan. Wikiyhteisön ulkopuolella ei ole tilaisuutta kysyä alkuperäisen tekstin kirjoittajalta (jotka harvoin vastaavat tekstistään) tai aiheen tuntijalta sen oikeellisuutta.
Wikipedia ylläpitää syrjintäjärjestelmää, jossa artikkeleita ei kohdella samanveroisina. Muokkaajalle lähteetön teksti on ilmoitus, että jotkut käyttäjät ovat parempia kuin toiset, koska heidän väitteensä eivät tarvitse vahvistusta. Se on ilmoitus alistua aatepeliin, jossa väitteiden oikeellisuutta eivät vahvista puolueettomasti arvioitavissa olevat lähteet tai edes järkiperäinen keskustelu, vaan poliittinen korrektius eli oikeaoppisuus. Lähteetöntä tekstitä voidaan väännellä mielensä mukaan. Wikipedian alkuaikoina jotkut aihealueidensa asiantuntijat vierastivat Wikipediaa, koska siihen saattoi kirjoittaa mitä tahansa ja heidän tekstinsä saattoi muuttaa aivan toisenlaiseksi kuin oli tarkoitus. Lähteettömän tekstin arvo on aiheen käsittelyn laajuuden ja otsikoinnin haarukoinnissa.
Terveeseen järkeen vetoaminen ei auta, jos ajatellaan sanonnan tavoin että niin sanottu terve järki on kokoelma nuoruusiässä omaksuttuja ennakkoluuloja. Lähteettömän tekstin tarkistaminen on yhtä tyhjän kanssa, koska se noudattaa ilman viitteitä vain tekijän omaa näkemystä maailmasta. Wikipediassa [[Wikipedia:Ei uutta tutkimusta|uusi tutkimus]] on kiellettyä, mutta käytännössä siihen ristiriitaisesti kehotetaan suosimalla tiettyjä käytäntöjä. Varsinkin nimettömät käyttäjät eli ip-osoitteet muokkaavat lähteettömiä tekstejä oman mielensä mukaisiksi. Tällaisten muokkausten etsiminen ja korjaaminen on hyvin työlästä. Yhden kohdan korjaaminen tekstistä ei auta, sillä seuraavaksi saatetaan muuttaa jokin toinen tekstin kohta. Tämä kierre jatkuu ja jatkuu. Käytännössä oletetaan, että käyttäjillä on rajattomasti aikaa. Artikkelit säilyvät korjaamattomina ties kuinka pitkään.
Ainoa pysyvä ratkaisu olisi poistaa kaikki teksti, jossa ei ole lähteitä. Näin voidaan aloittaa alusta tavalla, jolla olisi pitänyt edetä alun perinkin. Lähteetöntä tietoa voi olla artikkeleissa väliaikaisena. Se on mahdollista, jos käyttäjillä on todella tieto siitä, että teksti voidaan tarpeen vaatiessa palauttaa luotettavaan versioon. Käyttäjät voivat luottaa siihen, että artikkelia voidaan kehittää, että sitä ei vain ole lisätty sellaisenaan ja sitten hylätty. Englanninkielisessä Wikipediassa artikkelin keskustelusivulle on usein merkitty, minkä Wikipedian aihealueen projektin piiriin artikkeli kuuluu.
Jos diktatuurimaan toisinajattelijasta kertovassa Wikipedian artikkelissa väitetään, että tämä on joutunut vaikeuksiin omasta syystään, kuka kantaa siitä vastuun? Kuinka kauan tämä väite saa olla artikkelissa moninaisuuden nimissä? Terve järkikin kun sanoo, että kauppasuhteita toiseen maahan ei tule vaarantaa.
Jos aiheesta on kysyttävää, lue [[:en:User:Uncle G/On sources and content|On sources and content]]. Jos haluat muiden tietävän paremmin, käännä teksti tähän tai kirjoita itse paremmin.
== Esimerkkejä ongelmallisista artikkeleista ==
* [[Predestinaatio]]
* [[:Luokka:Neutraali näkökulma keskustelunalainen]]
* [[:Luokka:Huomiota kaipaavat sivut]] ▼
== Katso myös ==
* [[Wikipedia:Merkitse lähteet]]
* [[Wikipedia:Wikiprojekti Lähteet]]
* [[Wikipedia:Wikiprojekti Neutraalius 2011]]
* [[Wikipedia:Wikiprojekti Uuden tutkimuksen poisto 2010]]
* [[Wikipedia:Miksi Wikipedia ei ole upea]]
* [[Wikipedian kritiikki]]
▲* [[:Luokka:Huomiota kaipaavat sivut]]
== Aiheesta muualla ==
* [[:en:User:Uncle G/On sources and content|On sources and content]] {{en}}
[[Luokka:Wikipedian mielipidekirjoitukset|Kaikelle on oltava lähteet]]
| 