Ero sivun ”Amartya Sen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: oc:Amartya Sen
p vähän väliotsikoita ja jäsentelyä
Rivi 24:
}}
 
'''Amartya Sen''' (s. [[3. marraskuuta]] [[1933]], [[Santiketan]], [[Intia]]) on intialainen [[taloustieteilijä]] ja [[filosofi]]. Hänelle myönnettiin [[Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi|Nobelin taloustieteen palkinto]] vuonna 1998 työstä [[Hyvinvointitaloustiede|hyvinvointitaloustieteenNobel-palkittu]] alalla. Sen on opettanut [[Delhi]]n, [[Kalkutta|Kalkutantaloustieteilijä]] ja [[Oxfordin yliopistofilosofi]]issa, ja hän on taloustieteen ja filosofian professori [[Harvardin yliopisto]]ssa, jossa hän hoitaa [[Thomas W. Lamont]]in professuuria. Senin laajasta tuotannosta on suomennettu kolme teosta.
 
==Elämä==
 
Äidin puoleisen isoisän yliopistotyön vuoksi Sen syntyi Santiketanissa, mutta hänen sukujuurensa ovat [[Bangladesh]]in nykyisessä pääkaupungissa [[Dhaka]]ssa, jossa hänen isänsä oli yliopistonopettajana.<ref>[http://nobelprize.org/economics/laureates/1998/sen-autobio.html Omaelämäkerta Nobel-säätiön sivuilla]</ref>
 
==Ura==
Sen on opettanut [[Delhi]]n, [[Kalkutta|Kalkutan]] ja [[Oxfordin yliopisto]]issa, ja hän on taloustieteen ja filosofian professori [[Harvardin yliopisto]]ssa, jossa hän hoitaa [[Thomas W. Lamont]]in professuuria.
 
Senille myönnettiin [[Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi|Nobelin taloustieteen palkinto]] vuonna 1998 työstä [[Hyvinvointitaloustiede|hyvinvointitaloustieteen]] alalla.
 
==Tutkimus ja filosofia==
 
Senin tunnetuin teos on 1981 ilmestynyt ''Poverty and Famines: An Essay on Entitlement and Deprivation''. Teoksessa Sen osoittaa, etteivät nälänhädät aiheudu ruoan pulasta vaan sen jakamiseen sisältyvistä epätasa-arvoisista mekanismeista.
Rivi 32 ⟶ 41:
Teoksessa ''[[Identiteetti ja väkivalta]]'' Sen arvioi, että nykymaailman selkkausten merkittävä alkuunpanija on oletus, että ihmiset voidaan luokitella yksiselitteisesti uskonnon tai kulttuurin perusteella. Hänen mielestään tällainen rajoittunut käsitys identiteetistä luo pohjan jyrkille vastakkainasetteluille ja julmalle väkivallalle.<ref>[http://www.basambooks.com/mediatiedote.php?id=11 BASAM BOOKS, mediatiedote ]</ref>
 
Seniä pidetään ainoana ajattelijana, joka [[John Stuart Mill]]in ja [[Karl Marx]]in jälkeen on kyennyt luomaan uusia ideoita taloustieteessä, moraalifilosofiassa ja politiikan teoriassa{{lähde}}. Senin 2009 ilmestynyttä teosta ''[[The Idea of Justice]]'' pidetään moraalifilosofian alan merkittävimpänä teoksena [[John Rawls]]in 1971 ilmestyneen oikeudenmukaisuusteorian jälkeen. Teoksen on arvioitu poikivan lähivuosina merkittäviä tutkimuksia ja keskusteluja.<ref>Paavo Löppönen, Suuri synteesi oikeudenmukaisuudesta, Helsingin Sanomat, 11.7.2010 sivu B 2</ref>
 
==Sitaatteja==
Rivi 40 ⟶ 49:
*"''Korruption vähentyminen kehitysmaissa markkinoiden avautuessa olisi riittävä syy vapauttaa markkinoita, jopa vaikka siitä ei koituisi mitään muita taloudellisia hyötyjä.''"<ref>[http://www.globalisationinstitute.org/blog/misc/infant-industries-and-rent%11seeking-20050628306/ Globalisation Institute] [http://web.archive.org/web/20080121025707/http://www.globalisationinstitute.org/blog/misc/infant-industries-and-rent%11seeking-20050628306/ -"-], sekä [http://unix.dfn.org/printer_EconomicFreedom_.shtml Handbook of Economic Freedom], "Reducing corruption in developing countries by opening markets would be reason enough to liberalize, even if no other economic benefits materialized."</ref>
 
==TeoksetTuotanto==
* Choice of Techniques, 1960.
* Sen, Amartya, ''An Aspect of Indian Agriculture'', Economic Weekly, Vol. 14, 1962.