Ero sivun ”Pitäjänmakasiini” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kaksinkertaiset seinät, viite |
p lähde |
||
Rivi 5:
Makasiinin talletettiin viljaa hyvien satojen jälkeen ja sieltä sai lainaksi useimmiten korkoa vastaan syönti- ja siemenviljaa katovuosina. Pitäjänmakasiinin tuottama mahdollinen ylijäämävilja myytiin huutokaupalla ja saadut varat käytettiin muun muassa köyhäinhoitoon ja koulujen ylläpitoon. Vuonna 1857 määrättiin, että pitäjänmakasiinin yhteydessä tuli toimia erikseen siemenjyvästö ja hätäapujyvästö. Pitäjänmakasiinien historia päättyi 1900-luvun alussa, kun normaali pankkilaitos alkoi Suomessa olla riittävän kehittynyttä.
Makasiinirakennukset sijaitsivat yleensä paikkakunnan kirkon lähistöllä ja ne olivat yleensä vankkatekoisia hirsirakennuksia, mutta makasiineja muurattiin myös tiilestä ja kivestä. Puisiin makasiineihin tehtiin viljavarkauksien estämiseksi kaksinkertaiset tyhjän tilan erottamat seinät. Viljaa ei voinut valuttaa poratusta reiästä kaksinkertaisen seinän läpi.<ref>[http://www.kivijarvenkotiseutuyhdistys.fi/museotoiminta/viljamakasiini/ Viljamakasiini - Kivijärven kotiseutuyhdistys ry]</ref>
Monet entiset pitäjänmakasiinirakennukset toimivat nykyisin museoina.
Rivi 11:
* [http://www.sci.fi/~torstis/lohja/kuvat/magasin.htm Lohjan pitäjänmakasiini]
* [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/06_taloushistoriaa/05_huonoja_aikoja_ja_niista_selviaminen Mikkelin seudun taloushistoriaa]
* [http://www.kivijarvenkotiseutuyhdistys.fi/museotoiminta/viljamakasiini/ Viljamakasiini - Kivijärven kotiseutuyhdistys ry]
== Viitteet ==
{{viitteet}}
| |||