Versio 10. joulukuuta 2011 kello 02.11 muokkaa ZéroBot (keskustelu \| muokkaukset) 133 001 muokkausta p r2.7.1) (Botti lisäsi: sr:Rezonancija (fizika) ← Vanhempi muutos		Versio 24. tammikuuta 2012 kello 11.13 muokkaa kumoa 195.148.42.217 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: virheellinen wikikoodi Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Vibration corde trois modes petit.gif\|thumb\|Värähtelevän kielen perusääni ja 1. ja 2. ylä-ääni.]] '''Re '''Resonanssi''' eli '''myötävärähtely''' on [[Fysiikka\|fysiikan]] ilmiö. Värähtelykykyinen [[systeemi]] on resonanssissa, kun siihen vaikuttaa ulkopuolinen voima, jonka vaihtelun [[taajuus]] on sama tai lähes sama kuin järjestelmän ''ominaisvärähtelytaajuus''. Voiman voi aiheuttaa esimerkiksi toinen värähtelevä [[Kappale (fysiikka)\|kappale]], [[sähkökenttä]] tai [[magneettikenttä]]. Resonanssi voimistaa [[värähtely]]n erityisen suureksi. rauta\|ääniraudassa]]. [[Klassinen mekaniikka\|Mekaanisesta]] resonanssista on usein haittaa. [[Kone]]en osa saattaa hajota joutuessaan resonanssiin, ja jopa suuria [[Silta\|siltoja]] on murtunut [[Tuuli\|tuulen]] aiheuttaman resonanssin vaikutuksesta. [[Sähkö]]istä resonanssia hyödynnetään [[värähtelypiiri]]ssä, jota käytetään yleisesti [[Elektroniikka\|elektronisissa]] laitteissa, kuten [[televisio]]ssa ja [[radio]]ssa. [[Akustiikka\|Akustista]] resonanssia puolestaan tarvitaan [[ääni\|äänen]] tuottamiseen [[soitin\|soittimissa]], ihmisen äänielimissä ja vaikkapa [[Äänirauta\|ääniraudassa]]. Resonanssi-[[ilmiö]]illä on suuri merkitys [[materiaali]]tutkimuksessa. Mittaamalla [[aine]]en osasten resonanssitaajuuksia – eli niiden [[spektri]] – voidaan saada yksityiskohtaista tietoa aineen rakenteesta. Esimerkkejä ovat ydinmagneettinen resonanssi ([[NMR]]), elektroni-spin resonanssi (ESR) ja ytimen gammaresonanssi (NGR) eli [[Mössbauerin ilmiö]], joita kaikkia hyödynnetään [[spektroskopia]]ssa.

Ero sivun ”Resonanssi” versioiden välillä