Ero sivun ”Rippi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: ru:Епитимья |
Lähteistetty piilossa ollutta ja kirjoitettu myös uutta |
||
Rivi 11:
* armonvakuutus
Yleensä ripillä tarkoitetaan yksityistä rippiä. '''Julkirippi''' on varhaisessa kristinuskossa käytössä ollut tapa, että syntiin langenneet ja kirkon yhteydestä tai ehtoolliselta erotetut otettiin takaisiin sakramenttiyhteyteen seurakunnan edessä julkisesti tehdyn synnintunnustuksen ja synninpäästön jälkeen. Julkirippiä käytetään nykyään varsin harvoissa protestanttisissa yhteisöissä. '''Yleinen rippi''' on enimmäkseen luterilainen tapa aloittaa messu yhteisesti luetulla synnintunnustuksella ja papin kaikille yhteisesti lukemalla synninpäästöllä. Tällöin synninpäästön sijasta voi olla imperatiivimuotoinen '''armonvakuutus''': "''Jumala antakoon sinulle anteeksi...''"-->
== Katumuksen sakramentti ortodoksisessa kirkossa ==
Osallistuessaan katumuksen sakramenttiin eli mysteerioon ihminen tekee mielenmuutoksen. Hänen on tarkoitus hylätä [[synti|synninteko]] ja turvautua [[Jumala]]an. [[Pappi|Papin]] kautta ja avustuksella ihminen pyytää anteeksi tekemiään syntejä ja pahoja tekoja ja ajatuksia. Katumuksen sakramentin kautta hän saa [[anteeksianto|anteeksiannon]], se on hengellinen parannus, joka auttaa ihmistä lähestymään paremmin Jumalaa, lähimmäisiään ja itseään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkimandriitta Arseni| Nimeke = Ortodoksinen sanasto| Suomentaja = | Vuosi = 1999| Luku = | Sivut = 142-143|
Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
</ref>
== Rippi katolisessa kirkossa ==
Katolisessa kirkossa ripissä eli parannuksen sakramentissa kirkko antaa Kristuksen antamalla valtuutuksella anteeksi ne synnit, joita uskova kristitty on kasteensa jälkeen tehnyt. Ripittäytyvä henkilö valmistautuu rippiin tutkiskelemalla omaatuntoaan. Ripittäytyessään hän katuu syntejään, tunnustaa kaikki vähänkin vakavammat syntinsä papille ja päättää vakaasti olla tekemättä niitä enää. Pappi antaa ripittäytyjälle synninpäästön ja määrää tälle katumustyön, jonka ripittäytyjä suorittaa myöhemmin. Tällä tavoin kristitty pääsee sopuun Jumalan ja kirkon kanssa ja saa anteeksi kuolemansynnin, joka johtaisi iankaikkiseen rangaistukseen. Hän saa sisäisen rauhan ja voimaa kristillisen elämän taisteluihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://katolinen.net/?page_id=444 | Nimeke=PARANNUS ELI RIPPI | Julkaisu= | Tekijä= | Julkaisija=Katolinen kirkko Suomessa | Viitattu=20.1.2012}}</ref>
Antaessaan synninpäästön pappi tavallisesti lausuu seuraavat sanat: ''Jumala, laupeuden Isä, joka Poikansa kuoleman ja ylösnousemuksen kautta sovitti maailman itsensä kanssa ja vuodatti Pyhän Hengen syntien anteeksi saamiseksi, hän itse antakoon sinulle anteeksiannon ja rauhan kirkkonsa palveluviran kautta. Ja minä päästän sinut synneistäsi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = McCabe, Herbert| Nimeke = Mitä katolinen kirkko opettaa. uusi katekismus.| Suomentaja = Pentti Laukama| Vuosi = 1987| Luku = | Sivu = 32|
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Katolinen tiedotuskeskus| Tunniste = ISBN 951-9386-50-5| www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
== Rippi luterilaisessa kirkossa ==
Luterilaisessa kirkossa rippiä ei lueta sakramentteihin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tiililä, Osmo| Nimeke = Kristilliset kirkot ja lahkot| Suomentaja = | Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 218|
Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }} </ref>. Luther piti rippiä aluksi sakramenttina. Koska sakramentin määritelmän mukaan sakramentin osat ovat paitsi armon lupaus myös näkyvä merkki, aine eli elementti, rippiä ei muodollisesti pidetä sakramenttina elementin puuttumisen vuoksi. Luterilaisessa kirkossa ripin vastaanottajana voi olla kuka hyvänsä, sillä jokaisen kristityn katsotaan olevan yleisen pappeuden mukainen pappi. Vapaaseen rippikäytäntöön on vaikuttanut myös se, että rippiä ei luettu sakramentteihin. Yleensä ripin ottaa vastaan pappi tai seurakunnan työntekijä. Rippi ja sielunhoito luetaan papin erityisiin tehtäviin. [[Augsburgin tunnustus|Augsburgin tunnustuksen]] 11. artikkeli "Ripistä" toteaa, että yksityinen synninpäästö on pidettävä seurakunnissa voimassa eikä sitä saa hävittää, vaikkakaan kaikkia syntejä ei ole tarpeen luetella, sillä se on mahdotonta. 12. artikkelissa "Parannuksesta" todetaan, että kasteensa jälkeen syntiä tehneet saavat koska tahansa tehdä parannuksen, eikä seurakunta saa tällöin kieltää heiltä synninpäästöä. Oikean parannuksen katsotaan olevan syntien katumista ja tuskaa ja pelästymistä synnin tähden, samalla kuitenkin uskomista evankeliumiin ja synninpäästöön siten, että synti on anteeksiannettu ja armo hankittu Kristuksen kautta, mikä usko tuo lohdun. Parannukseen kuuluu myös synneistä luopuminen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Augsburgin tunnustus| Suomentaja = Olavi Castrén| Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 26|
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> 25. artikkelissa "Ripistä" todetaan luterilaisten noudattavan sellaista tapaa, ettei [[ehtoollinen|ehtoollista]] anneta niille, joita ei ole ennen sitä tutkittu ja joille ei ole annettu synninpäästöä. Synninpäästön ei katsota olevan läsnäolevan ihmisen ääni ja sana, vaan Jumalan sana, sillä se lausutaan Jumalan sijasta ja Jumalan käskystä, ja se antaa synnit anteeksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Augsburgin tunnustus| Suomentaja = Olavi Castrén| Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 57|
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Nykyään ehtoolliselle valmistava rippi ja synninpäästö toteutetaan yleensä jumalanpalveluksen alussa olevalla yhteisellä ripillä eli synnintunnustuksella<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Rippi | Nimeke=Rippi | Julkaisu=Aamenesta öylättiin | Tekijä= | Julkaisija=Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Viitattu=20.1.2012}}</ref>.
== Julkirippi ==
| |||