Ero sivun ”Rippi” versioiden välillä

2 739 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
Lähteistetty piilossa ollutta ja kirjoitettu myös uutta
[arvioimaton versio][katsottu versio]
p (Botti muokkasi: ru:Епитимья)
(Lähteistetty piilossa ollutta ja kirjoitettu myös uutta)
* armonvakuutus
 
Yleensä ripillä tarkoitetaan yksityistä rippiä. '''Julkirippi''' on varhaisessa kristinuskossa käytössä ollut tapa, että syntiin langenneet ja kirkon yhteydestä tai ehtoolliselta erotetut otettiin takaisiin sakramenttiyhteyteen seurakunnan edessä julkisesti tehdyn synnintunnustuksen ja synninpäästön jälkeen. Julkirippiä käytetään nykyään varsin harvoissa protestanttisissa yhteisöissä. '''Yleinen rippi''' on enimmäkseen luterilainen tapa aloittaa messu yhteisesti luetulla synnintunnustuksella ja papin kaikille yhteisesti lukemalla synninpäästöllä. Tällöin synninpäästön sijasta voi olla imperatiivimuotoinen '''armonvakuutus''': "''Jumala antakoon sinulle anteeksi...''"-->
 
== Katumuksen sakramentti ortodoksisessa kirkossa ==
 
Osallistuessaan katumuksen sakramenttiin eli mysteerioon ihminen tekee mielenmuutoksen. Hänen on tarkoitus hylätä [[synti|synninteko]] ja turvautua [[Jumala]]an. [[Pappi|Papin]] kautta ja avustuksella ihminen pyytää anteeksi tekemiään syntejä ja pahoja tekoja ja ajatuksia. Katumuksen sakramentin kautta hän saa [[anteeksianto|anteeksiannon]], se on hengellinen parannus, joka auttaa ihmistä lähestymään paremmin Jumalaa, lähimmäisiään ja itseään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkimandriitta Arseni| Nimeke = Ortodoksinen sanasto| Suomentaja = | Vuosi = 1999| Luku = | Sivut = 142-143|
Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
</ref>
 
== Rippi katolisessa kirkossa ==
 
Katolisessa kirkossa ripissä eli parannuksen sakramentissa kirkko antaa Kristuksen antamalla valtuutuksella anteeksi ne synnit, joita uskova kristitty on kasteensa jälkeen tehnyt. Ripittäytyvä henkilö valmistautuu rippiin tutkiskelemalla omaatuntoaan. Ripittäytyessään hän katuu syntejään, tunnustaa kaikki vähänkin vakavammat syntinsä papille ja päättää vakaasti olla tekemättä niitä enää. Pappi antaa ripittäytyjälle synninpäästön ja määrää tälle katumustyön, jonka ripittäytyjä suorittaa myöhemmin. Tällä tavoin kristitty pääsee sopuun Jumalan ja kirkon kanssa ja saa anteeksi kuolemansynnin, joka johtaisi iankaikkiseen rangaistukseen. Hän saa sisäisen rauhan ja voimaa kristillisen elämän taisteluihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://katolinen.net/?page_id=444 | Nimeke=PARANNUS ELI RIPPI | Julkaisu= | Tekijä= | Julkaisija=Katolinen kirkko Suomessa | Viitattu=20.1.2012}}</ref>
Katolisessa kirkossa ripittäytyvä henkilö tunnustaa syntinsä papille, joka tämän jälkeen määrää suoritettavaksi katumusharjoituksia ja antaa synnit anteeksi [[Jeesus|Jeesuksen Kristuksen]] nimessä.
 
Antaessaan synninpäästön pappi tavallisesti lausuu seuraavat sanat: ''Jumala, laupeuden Isä, joka Poikansa kuoleman ja ylösnousemuksen kautta sovitti maailman itsensä kanssa ja vuodatti Pyhän Hengen syntien anteeksi saamiseksi, hän itse antakoon sinulle anteeksiannon ja rauhan kirkkonsa palveluviran kautta. Ja minä päästän sinut synneistäsi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = McCabe, Herbert| Nimeke = Mitä katolinen kirkko opettaa. uusi katekismus.| Suomentaja = Pentti Laukama| Vuosi = 1987| Luku = | Sivu = 32|
Ripissä on neljä osaa:
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Katolinen tiedotuskeskus| Tunniste = ISBN 951-9386-50-5| www = | www-teksti = |
# katumus (''contritio'')
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
# synnintunnustus
# anteeksianto eli synninpäästö (''absolutio'')
# hyvitystyöt
 
Katolisen papin perinteiset synninpäästön sanat ovat "''Ego te absolvo a peccatis tuis in nomine Patris et Filii et Spiritus Sancti''" eli "''Minä päästän sinut synneistäsi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.''"
 
== Rippi luterilaisessa kirkossa ==
 
Luterilaisessa kirkossa rippiä ei lueta sakramentteihin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tiililä, Osmo| Nimeke = Kristilliset kirkot ja lahkot| Suomentaja = | Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 218|
Luterilaisessa kirkossa rippiä ei lueta sakramentteihin. Luther piti rippiä aluksi sakramenttina. Koska sakramentin määritelmän mukaan sakramentin osat ovat paitsi armon lupaus myös näkyvä merkki, aine eli elementti, rippiä ei muodollisesti pidetä sakramenttina elementin puuttumisen vuoksi. Luterilaisessa kirkossa ripin vastaanottajana voi olla kuka hyvänsä, sillä jokaisen kristityn katsotaan olevan yleisen pappeuden mukainen pappi. Vapaaseen rippikäytäntöön on vaikuttanut myös se, että rippiä ei luettu sakramentteihin. Yleensä ripin ottaa vastaan pappi tai seurakunnan työntekijä. Rippi ja sielunhoito luetaan papin erityisiin tehtäviin.
Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Tunniste = | www = | www-teksti = |
 
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
Luterilaisen käsityksen mukaan ripissä on kaksi osaa:
Luterilaisessa kirkossa rippiä ei lueta sakramentteihin</ref>. Luther piti rippiä aluksi sakramenttina. Koska sakramentin määritelmän mukaan sakramentin osat ovat paitsi armon lupaus myös näkyvä merkki, aine eli elementti, rippiä ei muodollisesti pidetä sakramenttina elementin puuttumisen vuoksi. Luterilaisessa kirkossa ripin vastaanottajana voi olla kuka hyvänsä, sillä jokaisen kristityn katsotaan olevan yleisen pappeuden mukainen pappi. Vapaaseen rippikäytäntöön on vaikuttanut myös se, että rippiä ei luettu sakramentteihin. Yleensä ripin ottaa vastaan pappi tai seurakunnan työntekijä. Rippi ja sielunhoito luetaan papin erityisiin tehtäviin.
# synnintunnustus
# synninpäästö
 
Kaksivaiheinen rippikäsitys sisältää käsityksen rippikäsityksen kritiikin, joka kohdistuu katumuksen määrittelyyn ja hyvitystöihin. Luterilainen kirkko kritisoi keskiaikaista tapaa, että ripissä tuli yrittää tunnustaa kaikki synnit. Lisäksi hyvitystoihin suhtauduttiin kriittisesti, koska kansanomaisen käsityksen mukaan se oli osa anteeksiantoa. Lisäksi keskiaikaisen [[ane]]kaupan kritiikki tehosti hyvitystöiden kritiikkiä.
 
[[Augsburgin tunnustus|Augsburgin tunnustuksen]] 11. artikkeli "Ripistä" toteaa, että yksityinen synninpäästö on pidettävä seurakunnissa voimassa eikä sitä saa hävittää, vaikkakaan kaikkia syntejä ei ole tarpeen luetella, sillä se on mahdotonta. 12. artikkelissa "Parannuksesta" todetaan, että kasteensa jälkeen syntiä tehneet saavat koska tahansa tehdä parannuksen, eikä seurakunta saa tällöin kieltää heiltä synninpäästöä. Oikean parannuksen katsotaan olevan syntien katumista ja tuskaa ja pelästymistä synnin tähden, samalla kuitenkin uskomista evankeliumiin ja synninpäästöön siten, että synti on anteeksiannettu ja armo hankittu Kristuksen kautta, mikä usko tuo lohdun. Parannukseen kuuluu myös synneistä luopuminen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Augsburgin tunnustus| Suomentaja = Olavi Castrén| Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 26|
Luterilaisessa kirkossa pidettiin pitkään tärkeänä, että jokainen ehtoolliselle osallistuva ripittäytyy ennen messua. Tästä tavasta syntyi vähitellen tapa aloittaa messu yhteisellä ripillä. Rippiä käsittelee [[augsburgin tunnustus|Augsburgin tunnustuksen]] artiklat 10 ja 11. Ripin vastaanottaja julistaa synnintunnustuksen jälkeen syntien anteeksiannon Pyhän Kolminaisuuden nimessä. Rippi on erittäin yksityinen tapahtuma. Kirkot ovat perinteisesti vaatineet tiukkaa rippisalaisuuden hoitoa papeiltaan. Katolisessa kirkossa käytössä oleva rippituoli korostaa ripin yksityisyyttä.-->
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> 25. artikkelissa "Ripistä" todetaan luterilaisten noudattavan sellaista tapaa, ettei [[ehtoollinen|ehtoollista]] anneta niille, joita ei ole ennen sitä tutkittu ja joille ei ole annettu synninpäästöä. Synninpäästön ei katsota olevan läsnäolevan ihmisen ääni ja sana, vaan Jumalan sana, sillä se lausutaan Jumalan sijasta ja Jumalan käskystä, ja se antaa synnit anteeksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Augsburgin tunnustus| Suomentaja = Olavi Castrén| Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 57|
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Nykyään ehtoolliselle valmistava rippi ja synninpäästö toteutetaan yleensä jumalanpalveluksen alussa olevalla yhteisellä ripillä eli synnintunnustuksella<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Rippi | Nimeke=Rippi | Julkaisu=Aamenesta öylättiin | Tekijä= | Julkaisija=Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Viitattu=20.1.2012}}</ref>.
 
== Julkirippi ==
6 889

muokkausta