Ero sivun ”Vuoristokasvillisuus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
korjasin
Rivi 2:
'''Vuoristokasvillisuus''' eli{{Lähde}} '''alpiininen kasvillisuus''' on
[[kasvillisuusvyöhyke]], jota esiintyy arktisten alueiden ulkopuolella sijaitsevien [[vuoristo]]jen [[puuraja]]n yläpuolella. Kasvillisuus muistuttaa suuresti [[tundra]]a, ja siihen kuuluu pääasiassa matalakasvuisia [[heinäkasvit|heiniä]], [[sammalet|sammalia]], [[jäkälät|jäkäliä]], [[varpu]]ja sekä joitakin kauniskukkaisia kasveja.
Vuoristoille on tyypillistä ilman viileneminen ylöspäin mentäessä. Jos vuori on tropiikissa, alimmilla vuoren rinteillä kasvaa esimerkiksi trooppista [[sademetsä]]ä, hieman korkeammalla matalampaa subtrooppista kosteaa [[pilvimetsä]]ä ja bambukasveja, vielä korkeammalla on [[lauhkea vyöhyke|lauhkean vyöhykkeen]] [[lehtimetsä|lehti-]] ja [[havumetsä]]ä ja lopulta kylmän ilmanalan matalaa kasvillisuutta ja pensaikkoa, esimerkiksi [[alppiruusu]]ja (Aasia), tai ananaskasveja (Etelä-Amerikka). Ylimpänä ovat vuoristolumet ja jäätiköt. Myös paskaa esiintyy näillä alueilla.
 
== Alpiininen ja vuoristokasvillisuus==
Rivi 8:
Alpiiniselle kasvillisuudelle on tyypillistä laikuittainen esiintyminen, joka johtuu vähäistenkin pinnanmuotojen aiheuttamista elinolosuhteiden muutoksista. Esimerkiksi [[Lappi|Lapin]] tunturipaljakoilla vallitseva hemiarktinen (puoliarktinen) kasvillisuus käsitetään usein alpiiniseksi kasvillisuudeksi eikä aidoksi arktiseksi tundraksi, jota esiintyy lähimmillään vasta [[Norja]]ssa [[Varangin niemimaa]]lla sekä [[Venäjä]]n pohjoisosissa. Alpiininen kasvillisuus on saanut nimensä [[Alpit|Alppien]] kasvillisuudesta, joka on kasvillisuustyypin malliesimerkki.
Vuoristokasvillisuudelle on tyypillistä, että se muodostaa [[kasvillisuusvyöhyke|kasvillisuusvyöhykkeitä]] vuorten rinteille, koska ilma viilenee ylöspäin mentäessä. Vyöhykkeet vastaavat [[päiväntasaaja]]n ja napojen välisiä vyöhykkeitä, vaikka ilmasto- ja valaistusolot ovat erilaiset. Korkeuden lisäksi rinteiden suunta ja jyrkkyys vaikuttavat kasvillisuuteen. Varjoisilla rinteillä vyöhykkeiden rajat ovat alempana ja jyrkillä rinteillä maaperän ohuuden takia kasvillisuus on vaatimatonta. Myös tuulisuus vaikuttaa kasvillisuuteen, jolloin puut ovat matalampia ja tuulen vuoksi taipuneita.
ERÄKOIRA!!!!!
 
==Vuoriston kasvillisuusvyöhykkeet==