Ero sivun ”Kalifornian intiaanit” versioiden välillä

[[Kuva:Pomo 19th century basket 2 CAC.JPG|thumb|right|300px|Taitavina korintekijöinä intiaanien keskuudesakeskuudessa pidettyjen pomo-intiaanien valmistama kori.]]

olivat vuoristoissa, autiomaissa, sateisella rannikolla jne. Kalifornian intiaanien alueeksi olottui Etelä-Oregonista hieman kalifornianKalifornian rajan eteläpuolella, ja aivan itäisin Kalifornia ei kuulunut siihen<ref>Virrankoski 1994, s 291</ref>. Rannikolla on metsäinen Coast Rangen vuoristo ja idässä myös metsäinen Sierra Nevada, joiden välissä alkujaan heinäaroa kasvanut, valkoistanvalkoisten viljelyyn ottama San Joaquin- ja Sacramento-jokien laakso. Kalifornian sateisuus vaihtelee kaakon kuivasta kaktusaavikosta

Keski-Kaliforniassa asuivat [[san joaquin (joki)|San Joaquinin]] ja [[Sacramanto (joki)|Sacramenton]] jokilaaksossa elivät tammenterhojen korjaajat, pohjoisessa puoliksi paikallaan elävät kalastajat, etelässä asui lähinnä keräilyllä ja varhaiskantaisella maanviljelyllä eläneitä kansoja<ref>Intiaanit, Eva Lips, s 115</ref>. Puolet alueen intiaaneista kuuluivat [[penutit|penutien]] kieliryhmään<ref name="Stuirtevant_128" >Suuri intiaanikirja, Taylor, Stuirtevant, Gummerus 1995, s 128 </ref>. Mm. [[tammentarhotammenterho|tammenterhojen]] keruu ravinnoksi yhdisti monia alueen intiaaniheimoja<ref>Stuirtevant s 129</ref>. Toki ruokaa hankittiin muulla metsästyksellä, kalastuksella ja kasviravinnon mm juurien keruulla. Esimerkiksi wintujen elämä pohjautui lohen pyyntiin, peuran metsästykseen ja tammenterhojen keruuseen<ref>Stuirtevant 1995, s 138</ref>.

Yleensä ei viljelty maata keräiltävän kasviravinnon ollessa runsasta<ref>Virrankoski 1994, s 293</ref>. Eteläiset tipai ja cahuilla-heimot viljelivät maata elämisen vuoksi, mutta monet Kalifornian kansat viljelivät tupakkaa<ref>Virrankoski 1994, s 291</ref>, jota monin paikoin tyydyttiin vain keräilemään. rannikoilla nuijittiin tai pyydustetiinpyydystettiin heittoaseilla hylkeitä, ja kerättiin rapua tai simpukoita<ref>Virrankoski 1994, s 291</ref>. sisämaassa tammenterhojen lisäksi syötiin muodenmuiden kasvien, mm. männyn, heinälajien ja muiden siemankasviensiemenkasvien siemeniä ja juuria, sekä etelässä myös kaktuksen ja yuccan hedelmiä<ref>Virrankoski 1994, s 293</ref>.

kalifornianKalifornian asuntoja oli monenlaisamonenlaisia, useimmat muidenkin Pohjois-Amerikan alueiden intiaaneille tyypillisiä majamalleja. Asunnot olivat sisämaassa ja pohjoisella rannikolla pieniä kupolimaisia ja kartiomaisia majoja. niiden kehikko tehtiin riu-uista ja verottiinverhottiin risuilla , kaarnoilla tai laudoilla. Keskialangon talot olivat puoliksi maanalaisia, seiväskehikkorakentaisiaseiväskehikkorakenteisia ja mullalamullalla peitettyjä kartiokattoisia "[[kuoppatalo|kuoppataloja]]". Etelän majat olivat taas kasvimateriaalille verhottuja riukokehikoitariukukehikoita<ref>Virrankoski 1994, s 292</ref>. Monissa kylissä oli valtava, jopa satoja ihmisiä majoittamaan pystyvä puoliksi maanalainen riittitalo. Monissa kylissä oli myös yleensä vain miesten käyttämä sauna. Joskus saunomiennsaunominen ja riitit tehtiin samassa talossa. Saunaa käytetiinkäytettiin rituaaliseen puhdistautumiseen ja monesti miesten kerhohuoneena<ref>Virrankoski 1994, s 292</ref>.

Monet Kalifornian intiaanit olivat hyviä korintakijäötäkorintakijöitä, mutta keramiikan teon osasivat vain jotkut etelän kansat<ref>Virrankoski 1994, s 294</ref>.

MetästykseenMetsästykseen käytetiinkäytettiin keihästä, [[linko|linkoa]] ja nousta, etelässä myös [[hetiitkeppi|heittokeppiä]], joka muistutti [[bumerangi]]a, mutta ei leikkibumerangin tavoin palannut heittäjänsä käteen. Parhaat kiviterätyökalut kuten nuolenkärjet, keihäänkärjet ja veitset tehtiin [[obsidiaani]]sta.

Tavaranvaihtojärjestelmä ja kauppareitit olivat laajoja<ref>Stuirtevant 1995, s 131</ref>. Ihmisten omaisuuserot saattoivat olla suuria. Esimerkiksi pomoja pidettiin taitavina korien tekijöinä. He tekivät koreja monista materiaaleista mm saran juuresta, kiinankuoresta, papyruksen juuresta ja vaivaispinjan juuresta<ref>Stuirtevant 1995, s 131</ref>. Kun muut Kalifornian intiaanit käyttivät korien teossa paria työtapaa, pomot käyttivät kuutta eri tapaa. Pomot elivät kolmassakolmessa ryhmässä meren rannalla, Russianjoen varrella ja Clearjärven ympärillä. Pomot käyttivät rahaa, ja myivät suolaa muille intiaaneilla. Pomojen yhteiskunta oli perhekeskeinen ja rikkaita suosiva, aluarajoihinaluerajoihin pohjautuva. Pomot olivat rauhallisia, neuvottelunhaluisia ja kaupankäyntiin suuntautuneita. Esimerkiksi merenrannan ja sisämaan pomot vaihtoivat keskenään alueidensa tuotteita<ref>Legay s 64</ref>. Pomojen tanssit liittyivät mm. tammenterhojen saannin taanneiden henkien palvontaan<ref>s. 120</ref>.

KalifornienKalifornian pohjoisoissapohjoisosissa asui tolowia jotka puhuivat [[athabasca]]-kieltä, ja joiden kulttuuri muistutti enemmän luoteisrannikon intiaanien kulttuuria<ref>Stuirtevant 1995, s 134</ref>. Tolowien elämää rytmittivät uskonnolliset seremoniat mm. tyttöjen aikuistumisseremonia, lääkäriksitulon tanssi, peurannahkatanssi, lohitanssi ja sotatanssi<ref>Stuirtevant 1995, s 134-135</ref>. Tolowien viholliset, algonkin-kieltä puhuvat yurokit edustivat Alaskaan asti ulottuvaa kulttuuria, johon kuului metsästys ja kalastus veneillä<ref>Stuirtevant 1995, s 135</ref>. Yurokeilla oli rahajärjestelmä, mm punapuukanootin saattoi ostaa 60 tikan päänahalla tai 12 hammasimpukanhammassimpukan kuoresta tehdyllä ketjulla<ref>Stuirtevant 1995, s 135</ref>. Monista muista asioista asui maksaa, kuten morsiamesta, kalastuspaikasta, talosta, tammenterhoa tuottavasta maasta, rikoksesta korvausta uhrille jne<ref>Stuirtevant 1995, s 135-136</ref>. Samaani laskutti palvelukistaanpalveluksistaan, mutta joen yli kuljetettiin ilmaiseksi. Köyhiin ja rikkaisiin suhtauduttiin Yurokien perissaparissa eri tavalla. Kuolleen mahdollinen omaisuus periytyi sukulaisille<ref>Stuirtevant 1995, s 136</ref>. Yleensä Kalifornian intiaanit olivat yleensä melko rauhallisia. [[Hoka-ryhmä|Hoka]]-ryhmään kuuluneet mohave-heimot erosivat monista muista alueen intiaaniheimoista mm siksi, että sotivat säännöllisesti quechaneja vastaan. Mohavet olivat Kalifornian intiaaneista ainoita jotka varsinaisesti viljelivät maata<ref>Lis s 126</ref>. Mohavet viljelivät maissia, papuja ja kurpitsoja ja kävivät ahkerammin kauppaa kuin monet muut heimot<ref>Gilbert Legay, Intiaaniatlas s 62</ref>. Mohavet saattoivat asua paikalla jo 2000 eaa<ref>Lips s 126</ref>. Mohavien kaivukeppi oli litteä ja kovapuinen toisin kuin Kalifornian intiaaneilla yleensä<ref>Lips s 126</ref>. [[Chumashit]] elivät tammanterhojen keruulla ja merikalastuksella,

ja meren intiaanit vaihtoivat tuottaitaan sisämaan chumashien kanssa. Chumashit pydystivätpyydystivät valaita, hylkeitä, merisaukkoja pitkillä luonnonasfaltilla tiivistetyillälankuistatiivistetyillä, lankuista tehdyillä kanooteilla, joihin saattoi mahtua jopa 12 ihmistä. Verkot oli tehty meriheinästä, rannalla kaloja pyydettiin ansoilla ja myrkkykasveilla<ref>Legay s 62</ref>.

Koreja käytetiinkäytettiin tavaroiden säilytyksen ja kuljetukseen. Kaliforniassa kasvoi moniemonien korien tekoon sopivia kasveja, pajua, kaislaa, saraa, plataaneja ja poppeleita. Kerätyn kasviaineksen alkukäsittely mm kuorinta oli korinpunonnan aikaavievin vaihe. Nykyajan pomot vartioivat punontataitoa,, ja suhtautuvat työhönsä hartaudella ettei tule huonoja koreja<ref>Varjola-Hakaniemi 1985, s. 70</ref>.

Kansoja asui 21, joissa 113 kieltä/murretta. 21 kansan alaryhmiä, heimoja ja sukuja oli 250<ref>Ensimmäinen Amerikkalainen, C.W.Ceram, s 232</ref>. Heimoja oli 40 - 50. Erään arvion mukaan Kaliforniassa oli 500 erillistä "pienheimoa", kussakin 50-500 jäsentä<ref>Pritzker 112</ref>. Yhteiskunnan perusyksikössä perheessä oli keskimäärin 5,5 henkeä. MuiillaMuilla yhteisöillä oli merkitystä. Esimerkiksi kuuluisan "viimeisen villin Kalifornian intiaanin" [[Ishi|Ishin]] kansa oli [[yanat]], joka jakaantui 4 ryhmään, joista [[Ishi]]n ryhmä oli [[yahit]]<ref>Ceram, s 232</ref>.

Kaliforniaa kohtasi eurooppalaisten saapuessa todellinen väestökato, kun intiaaneja kuoli sairauksiin, nälkään ja valkoisten surmaamina. Keskimääräinen väestöarvio vuodelle 1770 on 200000 henkeä, 1845 saattoi Kaliforniassa olla vielä jäljellä 80000-90000 intiaania. Vuonna 1880 Kalifornian intiaaneja oli jäljellä arviolta 20000. Jos nämä arviot pitäsivätpitäisivät paikkansa, yksistään [[Kalifornian kultaryntäys|Kalifornian kultaryntäykseen]] liittynyt muuttoaalto tuhosi 75-80% seudun intiaaneista<ref>Virrankoski 1994, s 298</ref>. 1970-luvulla Kaliforniassa oli 100000 siellä asuneiden ja muualta muuttaneiden intiaanien jälkeläistä, joista heimoihin kuuluneita 16000<ref>Virrankoski 1994, s 298</ref>.

[[paleointiaanit]] varmasti saapuivat sinne. Joitain alueen asutuksia on väitetty hyvin vanhoiksi, jopa 19000-50000 vuoden ikäisiksi<ref>lein, Barry T. Reference Encyclopedia of the American Indian. 7th ed. West Nyack, NY: Todd Publications, 1995. </ref><ref>[http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml California Indians]</ref>. Nämä ajoitukset ja löydäksetlöydökset ovat arkeologian parissa [[esi-Clovisin kulttuuri|hyvin kiistanalaisia]]. Mikäli teoria siitä että paleointiaanit siirtyivät Amerikkaan pitkin [[Viime jääkauden päättyminen|jääkauden lopuilla]] jäätöntä Kanadan ja Alaskan rannikkoa ovat oikeita, Kalifornia saattoi olla vanhimpia Yhdysvaltain alueella asutettuja alueita. Varhaiset paleointiaanit olivat lähinnä suurriistan metsästäjiä. Noin 9000-8000<ref>Andersson 2010, s 47</ref> eaa alkoi elämäntapa jota luonnehti enemmän siementen [[keräilykulttuuri|keruu]]. Tämä lienee johtunut siitä, että metsästys ja/tai ilmastonmuutokset olivat hävittäneet useimmat suuret riistaeläimet. Monet Kalifornian varhaiset asuinpaikat ovat veden alla, koska vesi nousi jääkauden jälkeen [[holoseeni|holoseenin]] alussa. Tämä niin sanottu [[pohjoisPohjois-Amerikan arkaaiset kulttuurit|arkaainen vaihe]] kesti Kaliforniassa tuhansia vuosia. Myöhäisellä arkaaisella kaudella noin 4000/3000<ref>Andersson 2010, s 47</ref>-2000 eaa syntyi alueelle selvästi tunnistettavia erilaisia paikalliskulttuureja<ref>[http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml]</ref>. Arkaaista kautta luonnehtivat kuoppatalot ja jauhinkivet ''metetes'' ja '' manos''<ref name="Fagan_1995_227">''Ancient North America'', Brian M. Fagan, 1995, ''ISBN 0-500-27817-2'', s 227</ref>.

Arkaainen kausi jaetaan täällä monesti kausiin joita merkitään lyhenteillä Ex, Ey ja Ez jotka päättyivät kukin 4450 eaa, 2350 eaa ja 1350 eaa<ref name="Fagan_1995_226">Fagan 1995, s 226</ref>. Santa barbaranBarbaran salmessa oli runsaasti väkeä 6000 eaa, mutta väkiluku putosi vuosien 5000-3500 eaa välillä, hzrvaväkistäharvaväkistä oli varsinkin 4000-3500 eaa<ref name="Fagan_1995_228">Fagan 1995, s 228</ref>. Tämä lienee liittynyt osin meren ja ilmaston muutoksiin, jotka vaikuttivat kalasaaliiseen ja syötäväksi kelpaaviin maakasveihin ja eläimiin. Merenpinnan nousu noin 5800-4000 eaa vähensi siemenrikasta rannikkotasankoa. Toisaalta meri oli tuolloin lämmin ja kaloille epäsuotuisa<ref name="Fagan_1995_229">Fagan 1995, s 229</ref>. Noin 5800 eaa ilmestyi rannikolle metsän sijaan avoimempi kasvillisuus<ref name="Fagan_1995_229">Fagan 1995, s 229</ref>. 4000 eaa meri oli viilentynyt, mutta maalla oli yhä kuumaa ja kuivaa<ref name="Fagan_1995_228">Fagan 1995, s 228</ref>. VöestöVäestö kasvoi nopestynopeasti Ey- ja Ez-kausina<ref name="Fagan_1995_229">Fagan 1995, s 229</ref>.

Arkaaisella kaudella tapahtui jonkin verran tosin hidasta kehitystä ravinnon hankinnassa. Huhmaret (mortars and pestles) ilmaantuivat Ey-kaudella noin 3500 eaa, jolloin Santa barbaranBarbaran salmen alueen väestö kasvoi nopeasti<ref name="Fagan_1995_228">Fagan 1995, s 228</ref>. Nopea väestönkasvu tällöin saattoi liittyä tehokkaampaan meripyyntiin, metsätykseenmetsästykseen ja kasviravinnon hyväksikäyttöön. Samoin myöhemmällä varhaiskaudella silloin kun "puraistut" (side-notched) kolmiomaiset kärjet ilmestyivät, peuran ja merinisäkkäiden luiden määrä lisääntyi pyyntipaikoilla. Myöhemmällä arkaiasella kaudella luultavasti pyydytettiinpyydystettiin enemmän avomerellä<ref name="Fagan_1995_227">Fagan 1005, s 227</ref>.

Erään näkemyksen mukaan jo Kalifornian nykyiset suuret kieliryhmät hoka, penuti, yuki ja uto-asteekit olisvatolisivat olleet suunnilleen myöhemmillä paikoillaan jo 2000-0 eaa<ref name="Fagan_1995_244">Fagan 1995, s 244</ref>, esim. Panuti pohjoisPohjois-kalifornianKalifornian itäisessä sisämassa ja jokilaakson ytimessä ja uto-asteekki Etelä-Kaliforniassa sekä erui hokan -ryhmät hajallaan eri puolilla Kaliforniaa<ref name="Fagan_1995_244">Fagan 1995, s 244</ref>.

näiiden tuottamien vanhasta maailmasta tuotujen appelsiinien, persikoiden ym. runsaan ravinnon houkuttelemana lähetysasemien lähelle, mutta joutuivat sinne maaorjuuteen<ref>Lips s 115</ref>. Intiaaneja siirerttiinsiirrettiin rannikolta ja läheiseltä sisämaan alueelta pakolla lähetysasemille yleensä armeijan avulla pakkokäännytettäväksi, vaikka intiaanit eiväyteivät ymmärtäneet espanjankielistä jumalanpalvelusta, joka heille suotiin ainoaksi hengelliseksi evääksi. Jossain määrin espanjalaiset käyttivät väkivaltaa, mutta olivat kapinoiden johtajiakin kohtaan melko lempeitä.

Espanjalaiset vainosisivatvainoisivat julmasti jäljelle jääneitä villejä intiaanrjaintiaaneja. Espanjalaisten intiaaniehinintiaaneihin kohdistaman 65 vuotta kestäneen pakkovallan aikana kuoli arviolta 62000 intiaaneja, syntyi 20000 ja 21 lähetysasemaan koottiin 20000 intiaania<ref>Lips s 118</ref>. Jäljelle jääneet lähetysasemaintiaanit elivät raskaasta käsityö- ja, puutarha- ja peltotyötaakasta huolimatta melko hyvin, mutta heistä oli tullut täysin espanjalaisita riippuvaisia orjia<ref>Virrankoski 1994, s 297</ref>. Vuosina 1832-1833 Hudsonin lahden kauppakomppanian retki toi Kaliforniaan tauteja<!-- smallpox influenza mesales-->, jotka tappoivat arkeologisten löytöjen mukaan puolet alueen intiaaneista<ref>http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml</ref>. Näin ollen 1830-1833 influenssa aiheutti suurta väestökatoa. Espanjalaiset lakkauttivat lähetysasemansa 1834-1836. Asemien 15000 intiaania sai puolet viljelyalasta. Mutta suurin osa näistä kuoli, kun eivät osanneet hoitaa viljelyasioita espanjalaisten tapaan. Intiaanit eivät myöskään osanneet hankkia luonnosta ravintoa perinteisellä tavalla, ja niinpä he kuolivat tauteihin, nälkään ja valkoisten tarkoituksilla tekemiin murhiin<ref>Lips s 118</ref>. Valkoiset veivät intiaanien omaisuutta jea ottivat heitä orjiksi<ref>Virrankoski 1994, 297</ref>.