|
'''Gustaf Otto Wasenius''' (1789–1852) oli suomalainen liikemies.<ref name=iso>Otavan Iso tietosanakirja osa 9, p. 1070</ref>
Hän oli myös kirjanpainaja, tupakkatehtailija, merkittävä kulttuuri- ja kunnalliselämän vaikuttaja. Häntä tunnetaan Suomen vanhin huvilan perustajana ja puutarhakulttuurin synnyttäjänä.
Wasenius perusti 1823 Helsinkiin [[Esplanadin puisto|Pohjois-Esplanadille]] [[Waseniuksen kirjakauppa|Waseniuksen kirjakaupan]], 1828 kirjapainon sekä 1829 lehden [[Helsingfors Tidningar]] ja kustansi myös kirjoja.<ref name=iso/> Hän kauppasi viljaa Itämeren alueella ja kävi kauppaa ranskalaisilla viineilä.<ref>[http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/hakapaa/luku2.html Hakapää, 2. luku], viitattu 17.1.2011</ref>
Waseniuksen poika oli professori [[Valfrid Vasenius]].<ref name=iso/>
Waseniuksen poika oli professori [[Valfrid Vasenius]].<ref name=iso/> Ensimmäinen vaimo oli Anna Charlottan (1805-37), jonka mukaan nimettiin [[Annalan huvila]] (alkuperäinen nimi Villa Anneberg). <ref name="Viikon puisto - Annalanpuisto">[http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Viheralueet WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Viikon+puisto_+Annalanpuisto], Rakennusvirasto --> Viiko puisto --> Annalanpuisto, 15.06.2008.</ref> Waseniuksella oli kaksi pojanpoika, joista yksi oli nimeltä Leonard Wasenius (kuoli 1939).
Wasenius oli mukana kunnallispolitiikassa, ympäristökulttuurielämässä, eli hänellä oli kiinnostava ja monipuolinen elämä. Alun perin hän oli kauppiaan poika. Hän asui porvarisperheineen kauppatorin tuntumassa, nykyisen Sundmanin talon vieressä. Talo purettiin ja he tulivat Annalan mäelle maaseudun rauhaan, pois kaupungin metelistä ja huonosta ilmasta. Siellä he elivät yksityiselämää ja Annalanmäestä on tullut asuinalue.
Wasenius oli kiinotstunut puutarhatöistä, ja perusti Annalan huvilaan viereen oman puutarhan ja orangerian (kasvihuone), jossa hän kasvatti eksoottisia kasvilajeja. Waseniuksellä oli modernit arvot, kuten terveellinen elämäntapa ja oman ruoan kasvattaminen. Wasenius sai vuonna 1838 yksinoikeuden iilimatojen kasvattamiseen Uudellamaalla, joten hän rakensi kolme iilimatojenkasvatuslammikkoa. <ref name="ANNALA: RAKKAUDESTA PUUTARHANHOITOON, Anu Ranta – Mari Nummi-Karttunen – Ari Karttunen">ANNALA: RAKKAUDESTA PUUTARHANHOITOON, Anu Ranta – Mari Nummi-Karttunen – Ari Karttunen </ref>
Muokattu: --[[Käyttäjä:B.fairuz|B.fairuz]] 17. tammikuuta 2012 kello 14.55 (EET)
==Lähteet==
*[http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/hakapaa/ulkomais.html Jyrki Hakapää, Ulkomaisen kirjallisuuden tuominen suomeen 1800-luvun alkupuolella.] (pro gradu)
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}
{{Tynkä/Henkilö}}
{{OLETUSAAKKOSTUSAAKKOSTUS:Wasenius, Gustaf Otto}}
[[Luokka:Kirjakauppiaat]]
[[sv:Gustaf Otto Wasenius]]
<references />
<references />
| 