Ero sivun ”Radiolyysi” versioiden välillä

Säteilyn seurauksena aineen kemiallisissa sidoksissa tapahtuu katkeamisia ja uudelleenmuodostumisia. Tämä näkyy ionisaationa ja [[radikaali]]en muodostumisena, esim. veden radiolyysituotteina muodostuu vety- ja [[hydroksidi]]-ioneja, vety- ja [[hydroksyyliradikaali|hydroksyyliradikaaleja]], [[vety]]- ja [[happi]]molekyylejä, [[vetyperoksidi]]a sekä sekundaarituotteina lukuisia muita lyhytikäisiä spesieksiä. Eri tuotteiden muodostumistodennäköisyydet riippuvat säteilyn [[LET-arvo]]sta, alhaisen LET-arvon säteily kuten [[gammasäteily]] tuottaa enemmän ioneita ja radikaaleja ja korkean LET-arvon säteily kuten [[alfasäteily]] enemmän molekulaarisia tuotteita.

 

 

[[ydinreaktori|Ydinreaktoreissa]] radiolyysi tuottaa prosessiveteen vapaata [[happi|happea]] ja [[vety]]ä. Nykyaikaisissa ydinvoimalaitoksissa hapen ja vedynmuodostus [[ydinreaktori|reaktorin]] voimakkaassa säteilykentässä on haitallinen ilmiö, mutta herää luonnollisesti kysymys voisiko ilmiön valjastaa hyötykäyttöön. Asiaa on tutkittu sangen paljon ja lupaavimmalta konseptilta vaikuttaa niin sanottu [[homogeeninen ydinreaktori]], jossa ydinpolttoaine eli [[uraanyylisulfaatti]] ja hidastinaine eli vesi muodostavat keskenään nestemäisen liuoksen. Reaktorin tuottamasta energiasta 35 % menee vedynmuodostukseen, loppu vapautuu lämpönä.