Ero sivun ”Helsingin kantakaupunki” versioiden välillä

Vuosien kuluessa liitosaluenimityksenliitosalue-nimityksen käyttö alkoi vähetä ja samalla käsitteen kantakaupunki tarkkarajaisuus hämärtyä. Kantakaupunki-sanan merkitys alkoi riippua siitä, miten kukin puhuja sen ymmärsi. Se alkoi tarkoittaa tarkemmin määrittelemätöntä Helsingin ydinaluetta, esikaupunkien ja lähiöiden vastakohtana. Idässä ja lännessä kantakaupungin rajoina ovat kyllä selvästi suuret merenlahdet ja niitä ylittävät sillat, mutta varsinkin pohjoisraja on käynyt epäselvemmäksi.

Melko usein kantakaupungiksi ymmärretään se alue kaupungista, jota [[Helsingin raitioliikenne|raitiovaunu]]t palvelevat. Toinen yleinen käsitys kantakaupungista on ns. ''kivikaupunki'' tai ''korttelikaupunki'', eli se alue kaupungista, jossa talot on rakennettu umpikorttelimaisesti[[umpikortteli]]maisesti, tiiviisti kiinni toisiinsa. Kolmas vaihtoehto on määritellä kantakaupunki siksi alueeksi, johon esikaupunkeihin johtavat moottoritiet päättyvät. Vielä [[1960-luku|1960-luvulla]] kantakaupunkimaisen alueen pohjoisraja kulki jokseenkin selvästi [[Meilahti|Meilahden]], [[Laakso (Helsinki)|Laakson]] ja [[Vallila]]n rakennettujen alueiden pohjoisreunaa pitkin; tosin myös esimerkiksi [[Käpylä]] kuului Helsinkiin jo ennen alueliitosta, mutta leveä rakentamaton vyöhyke erotti sen varsinaisesta kantakaupungista. Myöhemmin on kuitenkin [[Itä-Pasila|Itä-]] ja [[Länsi-Pasila]] sekä [[Pikku-Huopalahti]] rakennettu kantakaupungin välittömiksi jatkeiksi tehden rajan entistä epämääräisemmäksi.

Helsingin eteläisessä suurpiirissä oli vuonna 2005 asukkaita 98  545.

Helsingin niemen asukasluku oli vuonna 1967 noin 300  000, siitä se on vähentynyt puoleen eli 170  000 asukkaaseen vuoteen 2006 mennessä. Pudotus johtuu asuntojen muuttumisesta toimistokäyttöön ja siitä, että 1960-luvulla asui vielä paljon lapsiperheitä keskustan yksiöissä ja kaksioissa, mutta tämän jälkeen osa heistä muutti [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] [[lähiö]]ihin tilavampiin asuntoihin. Nykyään myös asunnot ovat vähemmän tehokkaassa käytössä kuin ennen, sillä kun ennen esimerkiksi kalliolaisessa yksiössä asui neljä ihmistä, nykyään jopa kaksiossa saattaa asua ainoastaan yksi ihminen. Toisaalta toimistoja on alettu 2000-luvun puolessa välissä taas muuttaa asunnoiksi, etenkin hieman kauempana ydinkeskustasta.