Ero sivun ”Leopardikissa” versioiden välillä

'''Leopardikissa''' eli '''bengalinkissa''' eli ehdotetulta uudelta nimeltään ''aasianmetsäkissa''<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= Nisäkäsnimistö | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Prionailurus%20bengalensis | Ajankohta=2008 | Selite=vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi | Luettu= 28.3.2010}}</ref> (''Prionailurus bengalensis'') on pieni [[kissaeläimet|kissaeläin]], joka elää Kaakkois-Aasiassa. Sitä metsästetään etenkin Kiinassa sen kauniin turkin vuoksi, vaikka sitä paikoin myös suojellaan.

* Intianleopardikissa ''Prionailurus bengalensis bengalensis'', [[Intia]], [[Bangladesh]], [[Kaakkois-Aasia]]n manner, [[Yunnan]]

* Borneonleopardikissa ''Prionailurus bengalensis borneoensis'', [[Borneo]]

* Kiinanleopardikissa ''Prionailurus bengalensis chinensis'', [[Kiina]], [[Taiwan]]

* [[iriomotenkissa]] ''Prionailurus bengalensis iriomotensis'', Iriomoten saari, Japani

* Jaavanleopardikissa ''Prionailurus bengalensis javaensis'', [[Jaava]] [[Bali]]

* Amurinleopardikissa ''Prionailurus bengalensis manchurica'', [[Mantšuria]]

* Filippiinienleopardikissa ''Prionailurus bengalensis minutus'', [[Filippiinit]]

* Sumatranleopardikissa ''Prionailurus bengalensis sumatranus t. sumatranensis'', [[Sumatra]]

Erityisen kiinnostava on yksinomaan pienellä Japanin [[Iriomote]]n saarella elävä alalaji [[iriomotenkissa]] (''P. b. iriomotensis''). Se tuli tietoon vasta vuonna 1965. Silloin sen kuvasi tieteelle japanilainen kirjailija ja luonnontutkija Yukio Togawa. Kun se löydettiin, sitä pidettiin kadonneen lajin jälkeläisenä, ja se sijoitettiin omaan sukuunsa ''Mayailurus''. Näkemyksestä keskustellaan yhä, ja jotkut auktoriteetit luokittelevat iriomotenkissan edelleenkin omaksi lajikseen, koska se poikkeaa ulkonäöltään hyvin paljon mantereen leopardikissasta. Nykyisen käsityksen mukaan se on luokiteltava ''Prionailurus''-sukuisen leopardikissan alalajiksi. Sen paino on 4–7 kg, ja sen ruumiilla on mittaa 50–60 cm. Sen turkki on tummanruskea, häntä on tuuhea, eikä se pysty vetämään sisään kynsiään. Kissasta käytetään iriomotelaisten keskuudessa myös nimeä '''Jamamajaa''' (tarkoittaa ”vuoristokissaa") tai '''Jamapikarjaa''' ("vuoriston säihkysilmä") tai '''Pingiimajaa''' ("karkurikisa”). Iriomotekissa on hyvin uhanalainen, ja sen määrä on arvioitu alle sadaksi yksilöksi.

'''Tsušimankissa'''Niin kutsuttu "tsušimankissa" löydettiin vasta vuonna [[1988]]. Sitäkin pidettiin alkuun omana lajinaan, sitten leopardikissan alalajina ja nyt Mantšurian alalajin amurinleopardikissan (''F. b. Manchurica'') muotona.