Ero sivun ”Alarik” versioiden välillä

Alarik vaati tämän jälkeen keisarilta miehilleen Pannoniaa, johon he olisivat asettuneet asumaan. Honoriuksen [[magister officiorum]] Olympius vastusti tätä ja tämän takia Honorius ei suostunut tähän,Alarikin javaatimuksiin. Alarik lähti miehineen marssimaan Roomaa kohti., ohittaen Honoriuksen joka oli [[Ravenna]]ssa. Alarik aloitti Rooman piirityksen vuoden 408 syksyllä. Roomalaiset murhasivat Stilichon lesken, jonka uskottiin aikovan auttaa gootteja. Kaupungissa kärsittiin pian nälästä ja lopulta roomalaiset maksoivat suuret lunnaat, jotta piiritys loppuisi. Rooman asukkaat lähettivär Honoriukselle lähetystön, joka yritti taivutella tätä solmimaan rauhan Alarikin kanssa. Olympius vastustuksen takia Honorius lähettipäätti lähettää erään Valensin viiden legioonan voimin Dalmatiasta kukistamaanpuolustamaan Roomaa. Valens hyökkäsi kuitenkin Alarikin, muttakimppun tämäja kärsi raskaan tappion gootteja vastaan. Vuonna 409 rauhanneuvotteluja jatkettiin, mutta roomalaiset eivät suostuneet Alarikin vaatimuksiin. Alarik aloitti uudelleen Rooman piirityksen ja otti haltuunsa myös Rooman sataman Ostian ja esti sen kautta Afrikasta kaupunkiin tulleet ruokakuljetukset. oli valmis luopumaan piirityksestä jo saisi maata sotilailleen. Lopulta senaatti suostui Alarikin vaatimuksiin, joihin hän oli lisännyt että Honoriuksen pretoriaaniprefekistä [[Priscus Attalus|Priscus Attaluksesta]] tulisi uusi keisari. Attalus puolestaan nimitti heti Alarikin magister militumiksi. Tämän jälkeen Alarik marssi piirittämään Ravennaan, jossa Honorius oleskeli. Priscus Attalus sai tehtäväksi varmistaa African[[Africa]]n provinssi, mutta kun hän epäonnistui tässä riisti Alarik riisti häneltä keisariuden. Pian erään Saruksen johtama toinen goottijoukko hyökkäsi Alarikin kimppuun, jolloin Alarik luopui diplomatiasta ja päätti marssia jälleen kerran Roomaan. Kaupunki vallattiin [[24. elokuuta]] [[410]], ja Alarik salli miestensä ryöstää sitä kolmen päivän ajan.<ref name="M94">Mitchell s. 94–95</ref> Ainoastaan kirkot jätettiin rauhaan. Gootit saivat suuren saaliin, johon kuului muun muassa [[Titus|Tituksen]] Jerusalemista tuomat aarteet sekä keisarin sisaren [[Galla Placidia]]n.<ref name="F17" />

Rooman valtauksen jälkeen Alarik marssi Etelä-Italiaan, josta hän aikoi jatkaa Sisiliaa, mistä hän aikoi ilmeisesti hankkia miehilleen viljaa ja ehkä myös maata. Myrsky tuhosi kuitenkin Alarikin laivaston. Alarik kuoli sairastuttuaan vuoden 411 alkupuolella matkalla pohjoiseen.<ref name="M94"/> Alarik haudattiin juhlallisesti. Orjat kaivoivat pienelle [[Busento]]joelle uuden uoman, ja Alarik haudattiin kuivuneen joen pohjalle rakennettuun hautakammioon. Sen jälkeen kun joki johdettiin entiseen uomaansa, tapettiin kaikki hautaustyössä olleet orjat, ettei kukaan löytäisi hautaa.<ref name="F17">Frasetto s. 17</ref> Alarikin lanko ja seuraaja [[Ataulf]] vei gootin Gallian kautta Hispaniaan vuonna 412 ja nai vuonna 414 Honoriuksen sisaren [[Galla Placidia]]nPlacidian.<ref>Antiikin käsikirja, hakusanat "Ataulf" ja "Galla Placidia"</ref>