Ero sivun ”Alarik” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tarkennettu Ataulfin tekoja vähän. |
fix |
||
Rivi 8:
Ilmeisesti Alarik nimitettiin vuonna 399 Itä-Rooman jalkaväen ja ratsuväen komentajaksi (''[[Magister militum|magister utriusque militiae]]''). Roomalaiset kuitenkin lopettivat tukemasta Alarikia vuonna 401, jonka jälkeen Alarik suuntasi miehineen Pohjois-Italiaan. Siellä Stilicho kohtasi heidät kahdesti taistelussa ja pysäytti heidän etenemisensä. Pian Sticicho kuitenkin otti gootit liittolaisikseen ja aikoi heidän kanssaan vallata Illyrian takaisin valtakunnalle. Alarik nimitettiin Illyrian magister militumiksi. Stilichon suunnitelma kariutui kuitenkin kun ryhmä gootteja ja galleja hyökkäsi Reinin ja Tonavan yli vuonna 405. Alarik ja hänen miehet kyllästyivät odottamaan Stilichoa ja lähtivät taas ryöstämään Pohjois-Italiaa. Lopulta Rooman senaatti suostui maksamaan valtavat lunnaat Alarikille. Vuonna 408 keisari [[Honorius]] murhautti Stilichon ja tälle uskollisia sotilaita. Suuri määrä Stilichon kannattajia pakeni Alarikin luokse.<ref>Mitchell s. 92–94</ref>
[[Tiedosto:Sack of Rome by the Visigoths on 24 August 410 by JN Sylvestre 1890.jpg|thumb|Gootit ryöstävät Rooman vuonna 410, [[Joseph-Noël Sylvestre|J. N. Sylvestren]] maalaus, 1890.]]
Alarik vaati tämän jälkeen keisarilta miehilleen Pannoniaa, johon he olisivat asettuneet asumaan. Honorius ei suostunut tähän, ja Alarik lähti miehineen marssimaan Roomaa kohti. Alarik aloitti Rooman piirityksen vuoden 408 syksyllä. Honorius lähetti Valensin viiden legioonan voimin Dalmatiasta kukistamaan Alarikin, mutta tämä kärsi raskaan tappion gootteja vastaan. Vuonna 409 Alarik oli valmis luopumaan piirityksestä jo saisi maata sotilailleen. Lopulta senaatti suostui Alarikin vaatimuksiin, joihin hän oli lisännyt että Honoriuksen pretoriaaniprefekistä [[Priscus Attalus|Priscus Attaluksesta]] tulisi uusi keisari. Tämän jälkeen Alarik marssi piirittämään Ravennaan, jossa Honorius oleskeli. Priscus Attalus sai tehtäväksi varmistaa African provinssi, mutta kun hän epäonnistui tässä riisti Alarik häneltä keisariuden. Pian
== Alarikin kuolema ==
[[Tiedosto:Death of Alaric.jpg|thumb|Tarinan mukaan Alarikin ruumis haudattiin virran pohjalle rakennettuun kammioon.]]
Rooman valtauksen jälkeen Alarik marssi Etelä-Italiaan, josta hän aikoi jatkaa Sisiliaa, mistä hän aikoi ilmeisesti hankkia miehilleen viljaa ja ehkä myös maata
== Lähteet ==
Rivi 22:
* Frasetto, M.: "Alaric", Encyclopedia of Barbarian Europe. ABC–CLIO, Santa Barbara, CA, USA, 2003.
===Viitteet===
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.helsinki.fi/~ridderst/alarik_web_ridderstad2008.htm M. Ridderstad: Mitä tapahtui Alarikin aarteelle?]
|