Ero sivun ”Keynesiläinen taloustiede” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ext:Keynesianismu |
p linkki |
||
Rivi 1:
'''Keynesiläinen taloustiede''' on [[taloustiede|taloustieteen]] haara, joka lähtee kokonaiskysynnän vähyydestä syynä [[taantuma|taantumiin]]. Sen mukaan valtion tulee lisätä kysyntää tasoittaakseen suhdannevaihtelua ja saadakseen talouden uudelleen käyntiin. Keynes esitti teoriansa perusteet vuonna 1936 julkaistussa teoksessa ''Työllisyys, korko ja raha'' (engl. ''The General Theory of Employment, Interest and Money''). Keynesiläisen taloustieteen voidaan katsoa kannattavan [[sekatalous|sekataloutta]] ja olevan keskitie [[laissez-faire]]-kapitalismin ja [[sosialismi]]n välillä. Keynesiläiselle talousteorialle vastakkaisia suuntauksia ovat [[uusklassinen taloustiede]] ja [[monetaristinen taloustiede]], joka syrjäytti keynesiläisen ajattelun 1970-luvulla.
[[John Maynard Keynes]]in perusteesi oli, että [[uusklassinen taloustiede]] on erityistapaus tilanteesta, jossa vallitsee täystyöllisyys. [[Markkinat (taloustiede)|Markkinoiden]] toiminta on Keynesin mukaan liian kaukana [[täydellinen kilpailu|täydellisestä]], jonka vuoksi suhdannevaihtelua tulee tasoittaa. Tällöin taantumia voidaan tasoittaa ja ehkäistä [[työttömyys|työttömyyttä]]. Uusklassisen mallin mukaan valtion kulutus kuitenkin laskee kokonaiselintasoa pidemmällä aikavälillä. Keynes kuitenkin ajatteli, että valtion tulee puuttua lyhyen aikavälin ongelmiin, koska tasapainoon päätyminen kestää liian kauan. Keynes totesikin, että on turha odottaa, koska "pidemmällä aikavälillä olemme kaikki kuolleet".
Keynesin ajattelu pyrittiin palauttamaan osaksi perinteisempää taloustiedettä. Tärkeässä roolissa oli etenkin [[John Hicks]], joka kehitti 1930-luvulla keynesiläisen teorian keskeisen näkemyksen kuvaavan [[IS-LM -malli]]n. Tästä muodostui varsinainen keynesiläinen taloustiede, joka hallitsi 1970-luvulle asti. Tosin Hicks julkaisi 1980-luvulla artikkelin, jossa hän väitti jättäneensä aikaisemmassa työssään pois joitain Keynesin tärkeimpiä ajatuksia, etenkin liittyen epävarmuuden huomioon ottamiseen.
| |||