Ero sivun ”Elisabet – kultainen aikakausi” versioiden välillä

On vuosi 1585. [[Eurooppa|Euroopan]] mahtavinta valtiota, [[roomalaiskatolilaisuus|roomalaiskatolista]] [[Espanja]]a, hallitsee kuningas [[Filip II (Espanja)|Filip II]] ([[Jordi Molla]]). Koska Filip pitää [[protestanttisuus|protestanttista]] [[Englanti]]a uhkana ja koska englantilaiset laivat ovat ryhtyneet rosvoamaan espanjalaisia aluksia, Filip tahtoo ryhtyä sotaan maata vastaan. Hän suunnittelee valtaavansa Englannin ja tekevänsä tyttärestään Isabellasta ([[Aimee King]]) Englannin kuningattaren [[Elisabet I|Elisabetin]] ([[Cate Blanchett]]) tilalle.

 

 

[[Walter Raleigh]] ([[Clive Owen]]) esittäytyy Elisabetin hoville palattuaan Uudesta maailmasta. Hän tarjoaa kuningattarelle perunoita, tupakkaa, kaksi alkuperäisamerikkalaista sekä kultaa, joka on peräisin espanjalaisaluksista, joiden hän väittää olleen kykenemättömiä ”jatkamaan matkaansa”. Espanjan suurlähettiläs ([[William Houston]]) esittää vastalauseensa. Elisabet määrää, että alkuperäisamerikkalaisista huolehditaan hyvin, ja kieltäytyy ottamasta kultaa vastaan.

Raleigh vetää Elisabetia puoleensa, sillä miehen kertomukset löytöretkistä lumoavat hänet. Hän pyytääkin suosikkihovineitoaan Elizabeth Thockmortonia ([[Abby Cornish]]) (lempinimeltään Bess) tarkkailemaan Raleighia. Myös Bess pitää Raleigia puoleensavetävänä ja ryhtyy tämän kanssa salasuhteeseen. Sillä välin Elisabet etsii neuvoa [[astrologi]]ltaan, tri John Deeltä ([[David Threlfall]]), joka ennustaa kahden valtakunnan joutuvan sotaan. Dee ei voi kuitenkaan kertoa, kumpi valtakunnista selviää sodasta voittajana, jättäen Elisabetin pohtimaan Englannin ja oman valtansa kohtaloa.

 

 

Walsingham varoittelee Elisabetia Espanjan kasvavasta voimasta ja katolisten juonista. Toisin kuin edeltäjänsä ja sisarpuolensa Englannin [[Maria I (Englanti)|Maria I]], Elisabet kieltäytyy pakottamasta kansaansa (joista puolet on katolilaisia) kääntymään protestanttisuuteen. Siitä huolimatta Elisabetin murhaa juonittelevat teloitetaan, mukaan lukien Bessin serkku ([[Steven Robertson]]), jota Bess ei onnistu suojelemaan. Saadessaan kuulla, että Walsingham on kiduttanut hänen serkkuaan ja tappanut tämän, Bess kääntyy Raleighin puoleen saadakseen lohtua. Bessin ja Raleighin salainen suhde aiheuttaa heidän välilleen kuitenkin myös jännitteitä, sillä Bess tahtoisi pitää Raleighin Englannissa, mutta Raleigh itse tahtoo palata takaisin Uuteen maailmaan.

 

 

 

Elisabet saa tietää Marian olleen osallisena murhajuonessa, ja Walsingham vaatii, että Maria teloitetaan peloitteeksi muille salaliittolaisille. Elisabet on vastahakoinen, mutta suostuu siitä huolimatta. Maria tuomitaan kuolemaan maanpetoksesta. Verenpunaisessa asussa (punainen on katolisten liturginen väri [[marttyyri|marttyyreille]]) teloituspölkylle laskeutuvan Marian kaula katkaistaan. Walsingham käsittää, että Marian teloitus itse asiassa kuului jesuiittojen juoneen; Filip ei koskaan aikonut tehdä Mariasta kuningatarta. Koska paavi ja muut katoliset johtajat kuitenkin pitävät Mariaa Englannin oikeana kuningattarena, Filip saa Marian kuolemasta tekosyyn ja paavin suostumuksen lähteä sotaan Englantia vastaan.