Ero sivun ”Elisabet – kultainen aikakausi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Minifix
→‎Juoni: nimi korjattu, tekstissä sekaisin Skotlannin ja Englannin Maria I
Rivi 32:
On vuosi 1585. [[Eurooppa|Euroopan]] mahtavinta valtiota, [[roomalaiskatolilaisuus|roomalaiskatolista]] [[Espanja]]a, hallitsee kuningas [[Filip II (Espanja)|Filip II]] ([[Jordi Molla]]). Koska Filip pitää [[protestanttisuus|protestanttista]] [[Englanti]]a uhkana ja koska englantilaiset laivat ovat ryhtyneet rosvoamaan espanjalaisia aluksia, Filip tahtoo ryhtyä sotaan maata vastaan. Hän suunnittelee valtaavansa Englannin ja tekevänsä tyttärestään Isabellasta ([[Aimee King]]) Englannin kuningattaren [[Elisabet I|Elisabetin]] ([[Cate Blanchett]]) tilalle.
 
Englannissa Elisabetin neuvonantaja sir Francis Walshingham ([[Geoffrey Rush]]) painostaa kuningatarta, sillä tämä ikääntyy kaiken aikaa ja on yhä lapseton. Ilman uutta perillistä [[Skotlanti|Skotlannin]] [[Maria I (Skotlanti)|Maria I:stäStuartista]] ([[Samantha Morton]]) tulee Englannin seuraava hallitsija. Kuningattarelle esitellään soveliaiden kosijoiden muotokuvia, mutta Elisabet kieltäytyy menemästä naimisiin, vaikka esimerkiksi [[Itävalta|Itävallan]] [[arkkiherttua]] Kaarle ([[Christian Brassington]]) on korviaan myöten ihastunut häneen.
 
[[Walter Raleigh]] ([[Clive Owen]]) esittäytyy Elisabetin hoville palattuaan Uudesta maailmasta. Hän tarjoaa kuningattarelle perunoita, tupakkaa, kaksi alkuperäisamerikkalaista sekä kultaa, joka on peräisin espanjalaisaluksista, joiden hän väittää olleen kykenemättömiä ”jatkamaan matkaansa”. Espanjan suurlähettiläs ([[William Houston]]) esittää vastalauseensa. Elisabet määrää, että alkuperäisamerikkalaisista huolehditaan hyvin, ja kieltäytyy ottamasta kultaa vastaan.
Rivi 38:
Raleigh vetää Elisabetia puoleensa, sillä miehen kertomukset löytöretkistä lumoavat hänet. Hän pyytääkin suosikkihovineitoaan Elizabeth Thockmortonia ([[Abby Cornish]]) (lempinimeltään Bess) tarkkailemaan Raleighia. Myös Bess pitää Raleigia puoleensavetävänä ja ryhtyy tämän kanssa salasuhteeseen. Sillä välin Elisabet etsii neuvoa [[astrologi]]ltaan, tri John Deeltä ([[David Threlfall]]), joka ennustaa kahden valtakunnan joutuvan sotaan. Dee ei voi kuitenkaan kertoa, kumpi valtakunnista selviää sodasta voittajana, jättäen Elisabetin pohtimaan Englannin ja oman valtansa kohtaloa.
 
[[Lontoo]]laiset [[jesuiitta|jesuiitat]] juonittelevat yhdessä Filipin kanssa murhatakseen Elisabetin ja asettamalla tämän tilalle Maria I:nStuartin. Filip kutsuu juonta ”englantilaiseksi hankkeeksi”, mutta historiallisesti juoni tunnetaan nimellä Babington-salaliitto. Walsingham saa kuitenkin tietää juonesta. Vangittu Maria lähettelee salaisia kirjeitä jesuiitoille, jotka määräävät Anthony Babingtonin ([[Eddie Redmayne]]) murhaamaan Elisabetin.
 
Walsingham varoittelee Elisabetia Espanjan kasvavasta voimasta ja katolisten juonista. Toisin kuin edeltäjänsä ja sisarpuolensa Englannin [[Maria I (Englanti)|Maria I]], Elisabet kieltäytyy pakottamasta kansaansa (joista puolet on katolilaisia) kääntymään protestanttisuuteen. Siitä huolimatta Elisabetin murhaa juonittelevat teloitetaan, mukaan lukien Bessin serkku ([[Steven Robertson]]), jota Bess ei onnistu suojelemaan. Saadessaan kuulla, että Walsingham on kiduttanut hänen serkkuaan ja tappanut tämän, Bess kääntyy Raleighin puoleen saadakseen lohtua. Bessin ja Raleighin salainen suhde aiheuttaa heidän välilleen kuitenkin myös jännitteitä, sillä Bess tahtoisi pitää Raleighin Englannissa, mutta Raleigh itse tahtoo palata takaisin Uuteen maailmaan.
 
Walsinghamin papistiveli ([[Adam Godley]]) tietää Elisabetia vastaan käydyistä juonista. Paljastuu, että Walsingham on ollut täysin tietoinen juonista saatuaan Maria I:nStuartin salaiset kirjeet käsiinsä. Hän heittää veljensä vankilaan ja paljastaa juonet Elisabetille, joka kohtaa vihaisena Espanjan diplomaatit. Espanjan suurlähettiläs teeskentelee viatonta, syyttää Elisabetia espanjalaisalusten kullan viemisestä ja vihjailee kuningattaren olevan seksuaalisessa suhteessa Raleighin kanssa. Kuningattaren miessaattajien ja espanjalaisten joukon välille syntyy miltei miekkataistelu. Elisabet heittää espanjalaiset ulos hovistaan. Sillä välin Filip kaataa Espanjan metsät rakentaakseen [[Voittamaton armada|Voittamattoman armadan]] Englantia valloittamiseksi.
 
Maria I kirjoittaa kirjeitä antaen hyväksyntänsä Elisabetin salamurhalle. Babington syöksyy katedraaliin Elisabetin ollessa siellä rukoilemassa ja osoittaa tätä aseellaan. Elisabet levittää käsivartensa ilmeisen pelottomana. Babington painaa liipasinta, ja ase laukeaa. Ensin Walshingham ei käsitä, miksi ase ei aiheuttanut Elisabetille vammoja, mutta myöhemmin petturi paljastaa kidutettuna, ettei aseessa ollut luotia.
 
Elisabet saa tietää Marian olleen osallisena murhajuonessa, ja Walsingham vaatii, että Maria teloitetaan peloitteeksi muille salaliittolaisille. Elisabet on vastahakoinen, mutta suostuu siitä huolimatta. Maria tuomitaan kuolemaan maanpetoksesta. Verenpunaisessa asussa (punainen on katolisten liturginen väri [[marttyyri|marttyyreille]]) teloituspölkylle laskeutuvan Marian kaula katkaistaan. Walsingham käsittää, että Marian teloitus itse asiassa kuului jesuiittojen juoneen; Filip ei koskaan aikonut tehdä Mariasta kuningatarta. Koska paavi ja muut katoliset johtajat kuitenkin pitävät Mariaa Englannin oikeana kuningattarena, Filip saa Marian kuolemasta tekosyyn ja paavin suostumuksen lähteä sotaan Englantia vastaan.