Ero sivun ”Koronaariangioplastia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Brazila (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
historia palautettu, allekirjoitukset poistettu, muotoilua
Rivi 1:
 
{{korjattava/kuvitus}}
[[Image:PTCA Schneepflug.jpg|thumb|200px|Pallolaajennus]]
 
'''Koronaariangioplastia''' eli sepelvaltimoiden pallolaajennus (PTCA engl. Percutaneous Transluminal Coronary Angioplasty) tai (PCI engl. Percutaneous coronary intervention ) Angioplastia eli pallolaajennus toimenpiteen tarkoituksena on sepelvaltimosuonessa olevan tukkeuman avaaminen, jolloin verenvirtaus sepelvaltimossa paranee. Tukkeumat ovat usein plakki- ja/tai hyytymäkertymiä, jotka muodostuvat sepelvaltimoon ajan saatossa. Oireiden vakavuus riippuu tukkeutuneen suonen ja tukkeuman koosta. Oireet voivat kehittyä joko akuutisti tai ajan saatossa.--[[Käyttäjä:Brazila|Brazila]] 6. tammikuuta 2012 kello 15.03 (EET)
 
Ohitusleikkaukseen verrattuna pallolaajennus on potilaalle yleensä varsin [[Kipuaisti|kivuton]], nopea ja vähemmän rasittava toimenpide.
'''ST-nousu infarkti eli STEMI'''
:ST-nousuinfarkti on henkeä uhkaava tilanne. ST-nousuinfarktissa sepelvaltimo tukkeutuu kokonaan. Tästä johtuen sepelvaltimon ruokkima alue sydämessä kärsii hapenpuutteesta. ST-nousuinfarktipotilaan ensisijainen hoito on välitön pallolaajennus (primaari PCI), mikäli se on tehtävissä alle 120 minuutissa ensimmäisestä hoitokontaktista. Muussa tapauksessa hoitomuotona voidaan käyttää liuotushoitoa.--[[Käyttäjä:Brazila|Brazila]] 6. tammikuuta 2012 kello 15.03 (EET)
 
'''==ST-lasku infarktinousuinfarkti eli NON-STEMI'''==
:ST-nousuinfarkti on henkeä uhkaava tilanne. ST-nousuinfarktissa sepelvaltimo tukkeutuu kokonaan. Tästä johtuen sepelvaltimon ruokkima alue sydämessä kärsii hapenpuutteesta. ST-nousuinfarktipotilaan ensisijainen hoito on välitön pallolaajennus (primaari PCI), mikäli se on tehtävissä alle 120 minuutissa ensimmäisestä hoitokontaktista. Muussa tapauksessa hoitomuotona voidaan käyttää liuotushoitoa.--[[Käyttäjä:Brazila|Brazila]] 6. tammikuuta 2012 kello 15.03 (EET)
:Epästabiilissa angina pectoriksessa ja sydäninfarktissa ilman ST-nousuja on yleensä kyse runsaasti verihiutaleita sisältävästä "vaaleasta" hyytymästä eli trombista. Yleensä se ei tuki suonta kokonaan, mutta lähettää mikroemboluksia eli pieniä hyytymähiukkaisia sepelvaltimon tyviosiin. Tämä johtaa sydämen verenkierrolliseen häiriöön ja sydänlihassolujen hapenpuutteeseen. Seurauksena on usein pieniä infarkteja sepelvaltimon suonittamalla alueella. ST-lasku infarkti potilaiden ensisijainen hoito on lääkehoito sekä invasiiviset syyn selvittelyt eli sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Varjoainekuvas eli angiografia varmistaa sepelvaltimotaudin diagnoosin ja vaikeusasteen. Tarvittaessa tehdään pallolaajennus. Vaihtoehtoisesti voidaan harkita muita menetelmiä verenkierron parantamiseksi.--[[Käyttäjä:Brazila|Brazila]] 6. tammikuuta 2012 kello 15.03 (EET)
 
==ST-laskuinfarkti eli NON-STEMI==
'''Rescue-PCI eli pelastepallolaajennus'''
:Epästabiilissa angina pectoriksessa ja sydäninfarktissa ilman ST-nousuja on yleensä kyse runsaasti verihiutaleita sisältävästä "vaaleasta" hyytymästä eli trombista. Yleensä se ei tuki suonta kokonaan, mutta lähettää mikroemboluksia eli pieniä hyytymähiukkaisia sepelvaltimon tyviosiin. Tämä johtaa sydämen verenkierrolliseen häiriöön ja sydänlihassolujen hapenpuutteeseen. Seurauksena on usein pieniä infarkteja sepelvaltimon suonittamalla alueella. ST-lasku infarkti potilaiden ensisijainen hoito on lääkehoito sekä invasiiviset syyn selvittelyt eli sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Varjoainekuvas eli angiografia varmistaa sepelvaltimotaudin diagnoosin ja vaikeusasteen. Tarvittaessa tehdään pallolaajennus. Vaihtoehtoisesti voidaan harkita muita menetelmiä verenkierron parantamiseksi.--[[Käyttäjä:Brazila|Brazila]] 6. tammikuuta 2012 kello 15.03 (EET)
:Rescue-PCI:llä tarkoitetaan pallolaajennustoimenpidettä, joka tehdään liuotushoidon jälkeen, kun liuotushoidosta ei ole ollut apua.--[[Käyttäjä:Brazila|Brazila]] 6. tammikuuta 2012 kello 15.03 (EET)
 
'''==Rescue-PCI eli pelastepallolaajennus'''==
Pallolaajennuksia tehtiin [[Suomi|Suomessa]] vuonna [[2005]] hieman yli 7&nbsp;000 sydänpotilaalle vuodessa, kun [[ohitusleikkaus]]ten määrä on samaan aikaan supistunut alle 4&nbsp;000:een.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sydanliitto.fi/kaikki_sydamesta/tilastot_ja_rekisterit/ | Nimeke = Yleistilastoa sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
:Rescue-PCI:llä tarkoitetaan pallolaajennustoimenpidettä, joka tehdään liuotushoidon jälkeen, kun liuotushoidosta ei ole ollut apua.--[[Käyttäjä:Brazila|Brazila]] 6. tammikuuta 2012 kello 15.03 (EET)
Ajankohta = 25.6.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sydänliitto | Viitattu = 24.7.2007 | Kieli = }} </ref> Vuonna 1995 ohitusleikkauksia tehtiin 3487, pallolaajennuksia 1804.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://herkules.oulu.fi/isbn9514254627/html/x159.html | Nimeke = Sepelvaltimotautia sairastavan oireet, hoito ja kuntoutuminen | Tekijä = Hannele Lukkarinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1999| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oulun Yliopisto | Viitattu = 24.7.2007 | Kieli = }}</ref> Toimenpide on suhteellisen kallis, sillä siinä tarvitaan erikoislaitteistoja ja -materiaaleja ja hyvää ammattitaitoa vaativaa [[kardiologi]]n erikoisosaamista sekä monta avustavaa henkilöä.
 
==Pallolaajennus Suomessa==
Ohitusleikkaukseen verrattuna pallolaajennus on potilaalle yleensä varsin [[Kipuaisti|kivuton]], nopea ja vähemmän rasittava toimenpide.
Pallolaajennuksia tehtiin [[Suomi|Suomessa]] vuonna [[2005]] hieman yli 7&nbsp;000 sydänpotilaalle vuodessa, kun [[ohitusleikkaus]]ten määrä on samaan aikaan supistunut alle 4&nbsp;000:een.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sydanliitto.fi/kaikki_sydamesta/tilastot_ja_rekisterit/ | Nimeke = Yleistilastoa sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |Ajankohta = 25.6.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sydänliitto | Viitattu = 24.7.2007 | Kieli = }} </ref> Vuonna 1995 ohitusleikkauksia tehtiin 3487, pallolaajennuksia 1804.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://herkules.oulu.fi/isbn9514254627/html/x159.html | Nimeke = Sepelvaltimotautia sairastavan oireet, hoito ja kuntoutuminen | Tekijä = Hannele Lukkarinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1999| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oulun Yliopisto | Viitattu = 24.7.2007 | Kieli = }}</ref> Toimenpide on suhteellisen kallis, sillä siinä tarvitaan erikoislaitteistoja ja -materiaaleja ja hyvää ammattitaitoa vaativaa [[kardiologi]]n erikoisosaamista sekä monta avustavaa henkilöä.
 
==Historia==
Sepelvaltimon pallolaajennus kuvattiin kirjallisuudessa ensimmäisen kerran 1964 <ref>Dotter, C. T. and M. P. Judkins, [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=14226164&dopt=Abstract ''Transluminal Treatment of Arteriosclerotic Obstruction: Description of a New Technic and a Preliminary Report of Its Application'']</ref>
 
==Toimenpiteen suoritus==
Rivi 46 ⟶ 48:
Sepelvaltimotauti kohtaus. Käypä hoito-suositus. 2009. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/.../hoi04058
 
== Aiheesta muualla ==
 
[[Luokka:Verisuonikirurgia]]