Ero sivun ”Liivinmaan kuvernementti” versioiden välillä

'''Liivinmaan kuvernementti''' ({{k-ru|Лифляндская губерния|Lifljandskaja gubernija}}, {{k-de|Gouvernement Livland}}, {{k-et|Liivimaa kubermang}}, {{k-lv|Vidzemes guberņa}}) oli vuosina 1721–1917 [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] hallintoalue ([[kuvernementti]]), joka käsitti nykyisen Etelä-[[Viro]]n ja Pohjois- ja Keski-[[Latvia]]n. Liivinmaan kuvernementti oli yksi kolmesta Venäjän [[Itämerenmaakunnat|ItämerenmaakunnistaItämerenmaakunnasta]].

Ennen [[suuri Pohjan sota|suurta Pohjan sotaa]] [[Liivinmaa]]n alue jakautui [[Ruotsi]]n (Liivinmaan kuvernementti) ja [[Puola-Liettua|Puolan]] (Puolan Liivinmaa) kesken. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsi ja Puola menettivät alueen Venäjälle jo vuonna 1710, mutta alueen hallinnan siirtyminen vahvistettiin vasta vuonna 1721 [[Uudenkaupungin rauha]]ssa. Ruotsin hallintojärjestelmä jäi alueella voimaan, samoin [[baltiansaksalaiset|baltiansaksalaisen]] aateliston erivapaudet ja [[luterilaisuus]]. Venäläistämiskausi alkoi 1880-luvulla, jolloin [[venäjän kieli]] julistettiin ainoaksi viralliseksi kieleksi ja maalaisväestöä koetettiin käännyttää [[ortodoksisuus|ortodoksiseen uskoon]].

Kuvernementin pääkaupunki oli [[Riika]], ja kuvernementi nimikin oli aluksi '''Riian kuvernementti''' vuosina 1712–1796. Tarton maakunta kuului [[Pietarin kuvernementti|Pietarin kuvernementin]] alaisuuteen vuosina 1713–1722 ennen liittämistä Liivinmaan kuvernementtiin.

Liivinmaan kuvermenentti käsitti yhdeksän kihlakuntaa, joiden hallintokeskukset seuraavat:olivat