Ero sivun ”Saaristomeri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuva lisätty galleriaan.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 64:
[[Tiedosto:Jurmos-bebyggelse-2005.jpg|thumb|left|250px|Pitkulainen [[Jurmo]] syntyi jääkaudella ja on oikeastaan III Salpausselän kaukainen jatke. Jurmon maaperä onkin hyvin kivistä ja kivisyys jatkuu myös merenpinnan alle. Tälle sora- ja kivisaarelle onkin kehittynyt niin erikoisen rikas kasvi- ja eläinlajisto, että sitä pidetään Saaristomeren kansallispuiston arvokkaimpana kohteena.]]
 
Saaristomerellä sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto. Luonto on hyvin erikoista, karua ja samalla rehevää. Saaristomerta leimaavat rehevät [[saarni]]metsiköt ja karut kallioluodot. Ensimmäisen [[Salpausselkä|Salpausselän]] jatkeena on alueen eteläosissa joukko sora[[harju]]n pätkiä eli hiekkasaaria. Suurin näistä on [[Länsi-TurunmaaParainen|Paraisten]]n, [[Korppoo]]n Jurmo. Toisen Salpausselän jatkeena on muun muassa [[Kemiönsaari|Kemiönsaaren]], [[Dragsfjärd]]in [[Örö]]. Hiekkasaarten kasvillisuus ja eläimistö ovat tavallista rikkaampia ja poikkeavat kallioluotojen luonnosta.{{Lähde}}
 
Suuremmilla saarilla on samankaltaiset olot kuin Manner-Suomessa, mutta pienillä saarilla ja luodoilla on erilainen ympäristö. Pienet saaret ovat usein puuttomia, mutta luonto on silti rikasta ja kasvukausi on Suomen pisin ja olosuhteet ovat aurinkoiset. Alituinen tuuli ja hyvin vähäinen tai olematon maaperä rajoittaa kasvien kasvua. Suurin osa saarista on kallioisia luotoja, mutta osa saarista on itse asiassa moreenista koostuvia salpausselän jatkeita, esimerkiksi Jurmo.{{Lähde}}
Rivi 79:
[[Tiedosto:Jurmo.jpg|thumb|right|Jurmon saarta]]
 
Saaristomeren kansallispuisto on [[Länsi-TurunmaaParainen|Paraisten]]n ja [[Kemiönsaari|Kemiönsaaren]] kunnissa, [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]] sijaitseva [[kansallispuisto]]. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1983 ja sen pinta-ala on 500 km². Aluetta hoitaa muiden Suomen kansallispuistojen tapaan [[Metsähallitus]].<ref name=Saaristomeri >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=403 | Nimeke =Saaristomeren kansallispuisto | Ajankohta =23.09.2009 | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu =2.10.2009 }}</ref>
 
Saaristomeren kansallispuiston maisemaa hallitsevat laajat saaristot, jotka koostuvat kallioluodoista ja metsäisistä saarista sekä suurista selkävesistä. Puistoon voi tutustua useiden luontopolkujen, [[Sinisimpukan luontokeskus|Sinisimpukan luontokeskuksen]] ja [[Saaristokeskus Korpoström]]in avulla. Alueella liikutaan omalla veneellä, venematkalla tai saariston yhteysaluksilla.<ref name=Saaristomeri />
Rivi 227:
|}
 
Saariston rengastie on [[Merenkulkulaitos|Merenkulkulaitoksen]] vuonna 1996 käynnistämä hanke, jonka tarkoituksena on edistää [[Lounais-Suomi|Lounais-Suomen]] saariston pohjois- ja keskiosien matkailua sekä parantaa saariston sisäisiä ja mantereen välisiä yhteyksiä ja saavutettavuutta.<ref>[http://www.saaristonrengastie.fi/ Saariston rengastie]</ref> Rengastie koostuu sekä yleisen tieverkon osuuksista että niitä yhdistävistä yhteysalus- ja lossiyhteyksistä. Reitillä on yhteensä pituutta 160–190 kilometriä yleisiä teitä, minkä lisäksi vesistöjen ylityksiä on kaikkiaan noin 30–50 kilometriä. Vuosittain reitillä liikkuu noin 20 000 matkailijaa. Saariston rengastie kulkee [[Turku|Turun]], [[Kaarina]]n, [[Länsi-TurunmaaParainen|Paraisten]]n, [[Kustavi]]n, [[Taivassalo]]n, [[Masku]]n ja [[Naantali]]n kuntien alueella.{{Lähde}}
 
{|
Rivi 270:
*[[Kemiönsaari]]
*[[Kustavi]]
*[[Länsi-TurunmaaParainen]]
 
'''Varsinais-Suomen rannikkokunnat, joihin kuuluu myös saaria'''
Rivi 329:
File:Pommern2009.JPG|Museolaiva ''Pommern'' [[Maarianhamina]]ssa
File:MSSiljaFestival.jpg|[[Silja Line]]n [[Silja Festival]] -laiva, joka kulkee Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä.
File:Nauvo_archipelago.jpg|Nauvon saaristoa Länsi-TurunmaallaParaisissa.
</gallery>