Ero sivun ”Suomen valtionhoitaja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Valtionhoitaja''' oli [[Suomi|Suomen]] [[valtionpäämies]] 1918–1919 ja toimi oli tarkoitettu tilapäiseksi. [[Suomen itsenäisyysjulistus|Suomen julistautuessa itsenäiseksi]] 1917 todettiin samalla Suomen olevan [[tasavalta]]. Kuitenkin [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] päätyttyä toukokuussa 1918 [[Svinhufvudin I hallitus|hallituksen]] eli [[Suomen puolustusvoimat|Suomen tasavallan joukkojen]], [[valkoiset|valkoisten]] [[voitto]]on sai [[Suomen kuningaskuntahanke|kuningaskuntahanke]] enenevää kannatusta. Sisällissodan jäljiltä vajaalukuiseksi jäänyt [[eduskunta]], [[tynkäeduskunta]] valitsi toukokuussa 1918 suorittamallaan vaalilla [[valtionhoitaja]]n korkeimman vallan haltijaksi ja toimimaan valtionpäänä siihen saakka, kunnes Suomi olisi [[monarkia|kuningaskunta]] ja [[kuningas]] astuisi [[valtaistuin|valtaistuimelle]].
 
Ensimmäiseksi valtionhoitajaksi valittiin [[Suomen pääministeri|senaatin puheenjohtaja]]na toiminut, suuntausta [[Saksan keisarikunta|keisarilliseen Saksaan]] ja kuningaskuntaa kannattanut [[Pehr Evind Svinhufvud|P. E. Svinhufvud]] (27.5.–12.12.1918). Hänen johdollaan yritettiin syksyllä 1918 saada Suomelle [[saksalaiset|saksalais]]syntyinen kuningas ja valinta kohdistui lopuksi [[Hessen]]in [[prinssi]] [[Friedrich Karl]]iin. Alustavasta suostumuksestaan huolimatta prinssi joutui kuitenkin lopulta kieltäytymään kaavaillusta Suomen [[kruunu (päähine)|kruunu]]sta joulukuussa 1918 Saksan keisarikunnan luhistuttua [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]]. Kieltäytyminen johti samalla kuningaskuntahankkeen kaatumiseen. Maailmansodan [[eurooppa]]laiset [[suurvalta]]voittajat [[Britannia]] ja [[Ranska]] edellyttivät Suomen saksalaismielisen hallinnon eroa, joten Svinhufvud erosi ja eduskunta valitsi seuraajaksi sisällissodassa tasavallan joukkojen eli valkoisten [[puolustusvoimien ylipäällikkö|ylipäällikkö]]nä toimineen [[kenraali]] [[Gustaf Mannerheim]]in (12.12.1918–25.7.1919).
 
Valtionhoitaja Mannerheimin vahvistettua Suomen lopullisesti tasavallaksi heinäkuussa 1919 valtiopäämiehen nimikkeeksi tuli [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]], jolle siirrettiin kaikki valtionhoitajan valtaoikeudet. Mannerheim oli ehdolla [[presidentti|presidentiksi]] eduskunnan suorittamassa [[Suomen presidentinvaali 1919|ensimmäisessä presidentinvaalissa]], mutta hävisi selvästi vastaehdokkaalleen [[Kaarlo Juho Ståhlberg|K. J. Ståhlberg]]ille.
 
Valtionhoitajana toimineet säilyttivät asemansa Suomen [[valtiollinen protokolla|valtiollisessa protokollassa]] asettuenja asettuivat heti tasavallan presidentin jälkeen ja aiemmin tasavallan presidentteinä toimineiden edelle. Kumpikin valtionhoitajana toiminut oli myöhemmin myös tasavallan presidentti: Svinhufvud 1931–1937 ja Mannerheim 1944–1946.
 
== Suomen valtionhoitajat ==
Rivi 15:
|-
| [[file:P.E.Svinhufvud.jpg|60px]] {{LajiteltavaNimi|P. E.|Svinhufvud}}
| <center>27.5.1918–<br>12.12.1918
| bgcolor=darkblue | <font color="white">[[Nuorsuomalainen Puolue|nuorsuomalainen]]</font>
|-
| [[file:Gustaf Mannerheim 1946.png|60px]] {{LajiteltavaNimi|Gustaf|Mannerheim}}
| 1918-12.12.1918–<br>25.7.1919
| (ei puoluetaustaa)
|}