Ero sivun ”Paraisten kirkko” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p poistettu Luokka:Parainen HotCat-työkalulla |
artikkelin rakenne; coord; – |
||
Rivi 5:
|kuvakoko = 245px
|sijainti = [[Parainen]]
|koordinaatit = {{
|seurakunta =
|vuosi = 1440- tai 1450-luku
Rivi 17:
}}
'''Paraisten kirkko''' on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee [[Parainen|Paraisilla]]. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti 1440- tai 1450-luvulla. Kirkkoon on tehty useaan otteeseen laajennuksia ja muutoksia. Näistä huolimatta kirkon alkuperäinen ilme on säilynyt pitkälti. Keskiaikaisista kivikirkoista väitellyt Markus Hiekkanen toteaa: "Sisätila on Suomen vaikuttavimpia, ja erityisesti huomio kiinnittyy huolitellun tyylikkääseen holvaukseen kaikkine yksityiskohtineen."<ref name="Hie">{{Hie2007|127}}</ref> Kirkkosalin suurimmat muutokset liittyvät runsasta kirkkokansaa varten rakennettuihin lehtereihin. Vuosina
Vuosi = 1984 | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Paraisten kaupunki | Tunniste = ISBN 951-99695-7-8}}
</ref>
Alttarin edessä on Kuitian kartanon hauta, johon on haudattu Klaus Eriksson Fleming (noin
== Agricola-kappeli ==
[[File:Paraisten kirkko länsipääty Agricola-kappeli.png|thumb|Paraisten kirkko länsipääty]]
Suomenkielisen väestön määrä Paraisilla kasvoi voimakkaasti 30-vuotisen sodan aikana 1600-luvun alkupuolella. Keskiaikaisen perinteen mukainen, alttarin takana ollut sakaristo on
== Punaisten kivi ==
Rivi 34:
Punaisten muistomerkki on erityismaininnan arvoinen siksi, että sen aktiivinen unohtaminen on merkillinen ilmiö Paraisilla. Paikkakunnalla on asetettu sujuva yhteiselo kiistojen edelle. Muistomerkissä mainitut henkilöt saivat surmansa muualla käydyissä taisteluissa. Ainoa 1918 tapahtumien aikana Paraisilla haavoittunut henkilö oli puhelinkeskusta hoitanut poliisi Walter Rohde, jota läpikulkumatkalla ollut punaisten partio ampui revolverilla kolmesti kohti päätä. Rohde jäi silti henkiin.<ref name="Sui">{{Sui1985|352}}</ref>
Paraislaisten poliittisen sopuisuuden luonteesta kertoo jotain se, että samainen Rohde oli 1907 auttanut venäläisittäin saksaa puhuneen, aluksi "tohtori Mülleriksi" esittäytyneen matkalaisen jäätä pitkin Tukholmaan matkalla olleeseen laivaan salamatkustajaksi. Rohde tiesi kyllä, että kyseeessä oli pakomatkalla ollut Vladimis Iljitš Lenin. Vuoden 1918 melskeissä puolestaan Paraisten punaiset varoittivat valkoisia kun muualta saapui aggressiivisia punaisia. Näin valkoisille jäi aikaa piiloutua metsiin.<ref name="Sui">{{Sui1985|
== Paraisten kirkon peruskorjaus 2011 ==
Rivi 44:
[[Museovirasto]] on määritellyt Paraisten kirkon ja sitä reunustavan Vanhan Malmin tiiviin asuinalueen [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref>{{RKY|id=1798|nimi=Paraisten kirkko ja Vanha Malmi}}</ref>
[[
==Katso myös==
Rivi 50:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Hiekkanen, Markus | Nimike = Suomen keskiajan kivikirkot | Sivu =
{{Viitteet}}▼
▲{{Kirjaviite | Tekijä = Hiekkanen, Markus | Nimike = Suomen keskiajan kivikirkot | Sivu = 126-131 | Julkaisupaikka = Helsinki |
Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 978-951-746-861-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Suistoranta, Kari | Nimike = Paraisten historia | Sivu =
Julkaisija = Paraisten kaupunki | Vuosi = 1985 | Tunniste = ISBN 951-99695-7-8}}▼
=== Viitteet ===
▲{{Kirjaviite | Tekijä = Suistoranta, Kari | Nimike = Paraisten historia | Sivu = 176-181 | Julkaisupaikka = Turku |
▲{{Viitteet}}
▲Julkaisija = Paraisten kaupunki | Vuosi = 1985 | Tunniste = ISBN 951-99695-7-8}}
== Aiheesta muualla ==
|