Ero sivun ”Reino Drockila” versioiden välillä

'''Reino Drockila''' ([[24. syyskuuta]] [[Pyhtää]] [[1870]]<ref>Taistelujen kirja 3, s. 210</ref> – [[26. lokakuuta]] [[1928]] [[Neuvostoliitto]]<ref name="Drokkilo">[http://www.inkeri.ru/rep/peoples/?id=1800 "Reijno Drokkilon" henkilötiedot] Inkeri.ru. Viitattu 21.11.2011.</ref>) oli faktori, sittemmin kirjapainon[[kirjapaino]]n omistaja ja päätoimittaja sekä [[SDP|Suomen työväenpuolueen]] varhainen johtohenkilö. Hän oli ammatillisesti järjestäytynyt jo ennen puolueen perustamista:, sillä hän kuului [[Suomen Kirjaltajaliitto|Suomen Kirjaltajaliiton]] [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]]n osastoon jo vuonna 1898. <ref>{{Lehtiviite | Tekijä = vast. toim. J. Höglund | Otsikko = | Julkaisu = Gutenberg| Ajankohta = 1.3.1898| Vuosikerta = 6.| Numero = 15 (3)| Sivut = 1| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Kirjaltajaliitto| Selite= | Tunniste= | www = http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/65208/fk00417_1898-03-01_15.pdf?sequence=1 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.11.2011 | Kieli = suomi/ruotsi | Lopetusmerkki = }}</ref> Hän on ollut [[Hamina]]n työväenyhdistyksen puheenjohtajana jo vuonna 1893,<ref>http://www.haminanty.jalusta.com/!file/!id294/files/attachment/15.pdf viitattu 21.11.2011</ref> jolloin työväenliike oli vielä [[wrightiläinen työväenliike|wrightiläisessä]] vaiheessa eikä [[sosialismi|sosialistinen]]. Vuonna 1894 Reino Drockila ehdotti alustuksessaan, että tulisi pyrkiä lyhentämään työpäivän pituutta kymmentuntiseksi. Tästä työnantajapuoli kuuluu "loukkaantuneen"”loukkaantuneen”. <ref>[http://www.haminanty.jalusta.com/!file/!id281/files/attachment/2.pdf Haminan ty:n wrightiläinen vaihe, viitattu 27.11.2011]</ref>

RuotsinkielisenDrockila oli ruotsinkielisen [[Arbetaren]]-lehden vastaavana toimittajana hänvuosina oli 1901 - 19031901–1903. Hän on ollutoli toimittamassa myös [[Yrjö Mäkelin]]in, [[Kössi Kaatra]]n ja [[Vihtori Kosonen|Vihtori Kososen]] kanssa 1906 [[Oikeus – sosialidemokratinen sanomalehti]] -nimistä lyhytikäistä julkaisua.<!--<ref>[http://poistyopoydalta.blogspot.com/2011/02/kossi-kaatra-lemmenlurittelija.html blogissa muistivirhe]</ref>--><ref>[http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/secure/showPage.html?conversationId=1&action=entryPage&id=690164 esimerkkinumero Kansallisarkistossa, viitattu 27.11.2011]</ref> Drockila ehti vaikuttaa myös Helsingin kaupunginhallinnossa<ref>http://www.hel2.fi/Helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/henkilohakemisto_1875_1930/henkilohakemisto_1875_1930.pdf</ref>

Reino Drockila oli edustajana työväenpuolueen ensimmäisessä varsinaisessa edustajakokouksessa [[Viipuri]]ssa vuonna 1901. Siellä hän kannatti yhteistoimintaa [[porvari]]llisten voimien kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Antti Hyvönen | Nimeke = Suoman vanhan työväenpuolueen historia| Vuosi = 1963| Luku = II.2.Menettelytapakysymys esillä Viipurin kokouksessa| Sivu = 47| Selite = toinen painos| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kansankulttuuri| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.11.2011 | Kieli = }}</ref> Tunnetussa [[Forssa]]n [[Forssan kokous 1903||Forssan puoluekokouksessa 1903]] hän edusti virallisesti järjestävää paikallista Kuha-työväenyhdistystä. Siellä hän kuului vakuutuskysymysvaliokuntaan. Puolueen ylimääräisessä edustajakokouksessa [[Tampere]]ella hän kuului kokouksen puheenjohtajistoon. Kenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov|Bobrikovin]] sortokautena Drockila organisoi kutsuntalakkoagitaattoreita muun muassa Oulun[[Oulu]]n seudulle.<ref>[https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/25800/URN%20NBN%20fi%20jyu-201101171029.pdf?sequence=4 Antti Pohjolainen, (pro gradu, Jyväskylän yliopisto) 13.12.2010]</ref> [[Vuoden 1905 suurlakko|Vuoden 1905 suurlakon]] jälkeiseen Helsingin [[Rautatientori]]lla huudettuun senaattiin Drockila valittiin sosialidemokraattien edustajana. Kyseinen senaatti ei koskaan kokoontunut; sen sijaan marraskuun lopussa nimitettiin [[Mechelinin senaatti]], jossa sosiaalidemokraatit eivät olleet mukana [[J. K. Kari]]a lukuunottamatta.

===Viitteet===