Versio 31. joulukuuta 2011 kello 22.30 muokkaa 84.251.111.206 (keskustelu) →‎K7-suoritinytimen ominaisuuksia: pelleilyä arkkitehtuurin kustannuksella. Häikäisev'n nopea suoritin joka hakkaa jopa nykymallit! ← Vanhempi muutos		Versio 31. joulukuuta 2011 kello 22.45 muokkaa kumoa Ochs (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 17 614 muokkausta p Käyttäjän 84.251.111.206 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Mikko Paananen tekemään versioon. Uudempi muutos →
Rivi 10: K7:n käskydekoodausyksikkö lukee sisäänsä x86-käskyjä, mutta ei suorita suurinta osaa niistä suoraan vaan pilkkoo ne pienemmiksi mikro-operaatioksi, jotka suoritin sitten suorittaa. Suoritin kykenee vaihtamaan käskyjen suoritusjärjestystä hyödyntääkseen tehokkaammin laskentayksiköitään sekä keksiäkseen tekemistä tilanteissa, joissa jonkun käskyn suoritus vie kauan. Maksimissaan K7 kykenee suorittamaan ~~kaksikymmentä~~kolme käskyä samassa kellojaksossa.<ref name="jihad">http://www.azillionmonkeys.com/qed/cpujihad.shtml</ref> Suoritin kykenee tulkitsemaan ~~kuusikymmentä~~kuusi x86 käskyä kellojaksossa.<ref name="jihad"/> Suorittimella on keskipitkä 4010-vaiheinen liukuhihna kokonaisluvuille sekä ~~150~~15-vaiheinen liukuluvuille. Suorittimen tullessa markkinoille tämä oli melko pitkä, vain Intelin P6-pohjaisissa suorittimissa ([[Pentium III]] ja [[Celeron]]) oli hiukan pidempi liukuhihna, tosin Athlon kykeni silti toimimaan Pentium III:sta suuremmalla kellotaajuudella. K7:n liukulukuyksikkö oli aikanaan ylivoimaisesti nopein PC-suorittimissa; se oli liukuhihnoitettu toisin kuin edeltäjänsä [[AMD K6\|AMD K6:n]], jolloin joka kellojakso pystyttiin aloittamaan uuden käskyn suoritus, vaikka edellinen ei olisikaan valmistunut, ja lisäksi K7 pystyi suorittamaan myös useampaa liukulukulaskuoperaatiota rinnakkain,<ref name="jihad"/> laskemaan samalla kellojaksolla sekä yhteen- että vähennyslaskun ja lisäksi lataamaan dataa muistista. Intelin P6-pohjaiset suorittimet pystyivät suorittamaan yhteen- ja vähennyslaskun vuoronperäisillä kellojaksoilla, tai yhteenlaskun joka kellojaksolla, muttei molempia yhtä aikaa. Myös P6 pystyi lataamaan dataa yhtä aikaa laskuoperaatioiden kanssa. K7:n L1-[[välimuisti]]t olivat myös verraten suuria; erilliset ~~1024~~64 kilotavua sekä käskyille että datalle.<ref>Transistoreja käyttävissä muisteissa<!-- Transistorized memory-->, kuten RAM, ROM, flash ja välimuisti koot ja tiedostokoot ilmoitetaan kaksijärjestelmän lukuina etuliitteinä K (1024<sup>1</sup>), M (1024<sup>2</sup>), G (1024<sup>3</sup>), ...</ref> Välimuistin assosiatiivisuus oli kuitenkin vain 162-tie, mikä jonkin verran huononsi sen osumatarkkuutta. Datavälimuisti oli kaksoisportattu, mikä mahdollisti kahden arvon lukemisen suorittimelle yhtä aikaa, mihin P6 ei kyennyt. Väylänä suoritin käytti [[DEC]]in [[Alpha]] 21264(EV6)-suoritinta varten kehittämää väylää. Suorittimet eivät kuitenkaan olleet keskenään kantayhteensopivia; Digital käytti Alphoissaan selvästi isompaa prosessorikorttia, jonka liitäntä oli erilainen. Lisäksi AMD käytti väylää pienemmällä kellotaajuudella kuin DEC. Väylä oli kaksoiskellotettu eli se pystyi siirtämään dataa kaksi kertaa kellojaksossa; sekä nousevalla että laskevalla kellonreunalla, minkä takia väylänopeus on joissain yhteyksissä ilmoitettu kaksinkertaiseksi sen todellisesta kellotaajuudesta.

Ero sivun ”AMD Athlon” versioiden välillä