Avaa päävalikko

Muutokset

1 merkki poistettu ,  7 vuotta sitten
p
kh
==Etymologia==
 
Sana ''maasälpä'' on sellaisenaan suomalaisperäinen mutta käännöslaina. ''Sälpä'' tarkoittaa paikoitellen suomen murteissa rikkonaista kiveä, kivimurksaakivimurskaa tai soraa; yleiskielessä se esiintyy joidenkin lohkeavien mineraalien nimissä. Monissa kielissä maasälpää tarkoittava sana on peräisin suoraan [[Saksan kieli|saksan]] sanasta ''Feldspat'' (Feld ’maa, kenttä, tanner’, Spat ’sälpä, ei-metallinen mineraali’).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.etymonline.com/index.php?term=feldspar |Nimeke=feldspar |Tekijä=Douglas Harper |Julkaisu=Online Etymology Dictionary |Kieli={{en}} }}</ref>
 
==Koostumus ja kiderakenne==
Vuosi = 2008 | Sivu = 320 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Eksoluutiossa vähäisempinä määrinä esiintyvä komponentti muodostaa juovaisia lamelleja runsaampana esiintyvän komponentin sisään.<ref name = "Igneous petrology"> {{Kirjaviite | Tekijä = Winter,J.D.| Nimeke = An introduction to igneous and metamorphic petrology | Vuosi = 2001 | Sivu = 103 | Julkaisupaikka = Upper Saddle River, New Jersey | Julkaisija = Prentice Hall | Tunniste = ISBN 0-13-240342-0| Kieli = englanti}}</ref>
 
Tällaisten eksoluutiolamellien aikaansaamaa tekstuuria kutsutaan [[Pertiitti|pertiitiksi]], kun Na- pitoinen maasälpä (albiitti) esiintyy eksoluutiolamelleina K-pitoisessa isäntämaasälvässä (ortoklaasi). Tekstuuria kutsutaan antipertiitiksi, kun K-pitoinen maasälpä (ortoklaasi) esiintyy lamelleina Na-pitoisessa maasälvässä (albiitti).<ref name = "Igneous petrology"> {{Kirjaviite | Tekijä = Winter,J.D.| Nimeke = An introduction to igneous and metamorphic petrology | Vuosi = 2001 | Sivu = 103 | Julkaisupaikka = Upper Saddle River, New Jersey | Julkaisija = Prentice Hall | Tunniste = ISBN 0-13-240342-0| Kieli = englanti}}</ref> Tällaiset pertiittijuomut ovat alkalimaasälville tyypillinen piirre.<ref name = "Yleisimpien mineraalien tunnistaminen">{{Kirjaviite | Tekijä = Marttila, E.; Liimatainen, J.; Yli-Kyyny, K.| Nimeke = Yleisimpien mineraalien tunnistaminen |
Vuosi = | Sivu = 69 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turun yliopiston geologian ja mineralogian osasto | Tunniste = | Kieli = Suomi}}</ref><ref name = "Igneous petrology"> {{Kirjaviite | Tekijä = Winter,J.D.| Nimeke = An introduction to igneous and metamorphic petrology | Vuosi = 2001 | Sivu = 103 | Julkaisupaikka = Upper Saddle River, New Jersey | Julkaisija = Prentice Hall | Tunniste = ISBN 0-13-240342-0| Kieli = englanti}}</ref>[[Kuva:Perthite 0.4mm.jpg|thumb|rightt|Pertiittijuomuja kalimaasälvässä mikroskoopilla tarkasteltuna. Ortoklaasi on kuvassa oranssia ja suotautunut albiitti valkoista.]] Plagioklaasissa korvautuminen tapahtuu helposti, koska sen Na<sup>+</sup> ja Ca<sup>+</sup> ionit ovat hyvin samankokoisia. Niillä on kuitenkin erilainen varaus, ja varausten tasapainottamiseksi osa plagioklaasin Si<sup>4+</sup>:sta korvautuu Al<sup>3+</sup>:lla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 328 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> K- ja Ca- maasälpien välimuotoa ei ole olemassa, koska em. ionien väliset koko- ja varauserot ovat liian suuret, jotta niiden välillä voisi olla kiinteä liuos.<ref name="bulakh320"/>
14 767

muokkausta