Ero sivun ”T. M. Kivimäki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 35:
 
==Uran huippu ja pääministeriys==
[[Sunilan II hallitus|J. E. Sunilan hallituksessa]] 1931–1932 Kivimäki oli oikeusministerinä. [[Mäntsälän kapina]]n aikana hän kirjoitti presidentti [[P. E. Svinhufvud]]in radiopuheen, jolla tämä sai kapinalliset antautumaan ilman verenvuodatusta. Kivimäki oli aloitteellinen myös [[Kieltolaki Suomessa(Suomi)|kieltolain]] kumoamisessa. Hän ehdotti kansanäänestyksen järjestämistä aiheesta, kuten tehtiinkin, ja tulos oli odotettu. Koska tuolloisen lain mukaan [[osakeyhtiö]]ssä tuli olla vähintään kolme osakasta, tuli oikeusministeri Kivimäestä ja valtiovarainministeri [[Kyösti Järvinen|Kyösti Järvisestä]] [[Alko]]n omistajia; kumpikin heistä merkitsi yhden osakkeen ja Suomen valtio loput 29 998{{lähde|mistä luku on saatu}}.<ref name="KB" />
 
Sunilan hallituksen kaaduttua Svinhufvud nimitti Kivimäen pääministeriksi joulukuussa 1932. Hänen hallituksessaan oli edustajia kaikista porvaripuolueista, mutta vain [[RKP]] ja edistyspuolue (1936 alkuvuodesta eteenpäin pelkkä edistyspuolue) ilmoittivat tukevansa hallitusta, joten se oli muodollisesti todella kapealla pohjalla. Oikeistovoimien nousua pelänneen [[SDP]]:n antama taktinen tuki kuitenkin piti hallituksen pystyssä kaksien eduskuntavaalien yli.<ref name="KB" /> Useimmat 1920- ja 1930-lukujen hallituksista kestivät korkeintaan vuoden. Kokonaiset 1&nbsp;393 päivää istunut [[Kivimäen hallitus]] oli pitkäikäisin hallitus lähes koko 1900-luvun, kunnes 1980-luvulla eduskuntakauden mittaiset hallitukset yleistyivät.<ref name="Suomen hallitukset" /> Kivimäestä tuli presidentti Svihufvudin suosikki ja jopa seuraajaehdokas, vaikka he edustivat eri puolueita. Kivimäki oli erityisesti 1930-luvulla edistyspuolueen oikean siiven johtava poliitikko, kun taas puheenjohtaja [[A. K. Cajander]] edusti vasenta siipeä.