Ero sivun ”Ture Ara” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Ture ara.jpg|thumb|250px|Ture Ara]]
'''Carl Henrik Lorenz Ture Ara''', (vuoteen [[1928]] '''Åberg''',; ([[2919. tammikuuta]] [[1903]] [[Tukholma]] – [[29. heinäkuuta]] [[1979]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[ooppera]]- ja [[iskelmämusiikki|iskelmä]]laulaja ([[baritoni]]), laulunopettaja ja [[näyttelijä]].
 
Ture Ara vietti lapsuutensa ja nuoruutensa [[Käkisalmi|Käkisalmessa]]. Siellä hän tutustui säveltäjä [[Erkki Melartin]]iin, jolla tuli olemaanoli keskeinen merkitys Aran alkavalla laulajan urallalaulajanuralla. Heidän ystävyytensä säilyikesti Melartinin kuolemaan saakka.
 
ArastaTure Ara opiskeli laulua muun muassa [[Aino Ackté]]n johdolla ja piti ensikonserttinsa Helsingissä vuonna 1927. Hänestä tuli yksi [[Suomi|Suomen]] ensimmäisistä iskelmätähdistä, kun hän levytti vuonna [[1929]] valssin ”Emma”, jota myytiin yli 30 000 kappaletta. Toinen hänen laulamanaan menestykseen noussut kappale oli [[Ernest Pingoud|Ernest Pingoud’n]] säveltämä ja [[Väinö Siikaniemi|Väinö Siikaniemen]] sanoittama valssi ”Asfalttikukka” samalta vuodelta. Ulkomaillakin esiintynyt Ara oli vuosina 1930–1953 kiinnitettynä [[Svenska Teatern|Ruotsalaiseen teatteriin]], ja sen jälkeen [[Kansallisooppera]]an aina vuoteen 1965 asti. Ara oli äänialaltaan [[baritoni]], vaikka1920–1930-luvulla hän tavoittikäytti myösiskelmälaulajana [[tenori]]ntaiteilijanimeä rekisterin, mikä käy ilmi esimerkiksi kappaleessaTopi ”Muisto”Aaltonen. Hän levytti runsaasti, etenkin suomalaisia kansanlauluja, mutta ei kuitenkaan oopperatulkintojaan. Lisäksi Ara esiintyi myös elokuvissaulkomailla ja(Saksassa, oli operettitähtenä hyvin arvostettu. Aran tunnetuiksi tekemiä kappaleita olivat myös [[Oskar Merikanto|Oskar Merikannon]] säveltämät ”Reppurin laulu”Ruotsissa ja ”Vallinkorvan laulu”, joita hän esitti menestyksekkäästi sotien aikaisilla viihdytyskiertueilla rintamallaUnkarissa).
 
Ara oli vuosina 1930–1953 kiinnitettynä [[Svenska Teatern|Ruotsalaiseen teatteriin]] ja sen jälkeen [[Kansallisooppera]]an aina vuoteen 1965 asti. Ara oli äänialaltaan baritoni, mutta hän tavoitti myös [[tenori]]n rekisterin, mikä käy ilmi esimerkiksi kappaleesta ”Muisto”. Hän levytti runsaasti etenkin suomalaisia kansanlauluja mutta ei oopperatulkintojaan. Lisäksi Ara esiintyi myös elokuvissa, ja operettitähtenä häntä arvostettiin suuresti. Aran tunnetuiksi tekemiä kappaleita olivat myös [[Oskar Merikanto|Oskar Merikannon]] säveltämät ”Reppurin laulu” ja ”Vallinkorvan laulu”, joita hän esitti menestyksekkäästi sotien aikaisilla viihdytyskiertueilla rintamalla.
Uransa jälkeen Ara ryhtyi [[jooga]]- ja laulupedagogiksi. Hänet palkittiin vuonna 1961 [[Pro Finlandia]] -mitalilla. Yksi Aran viimeisistä lauluoppilaista oli vuoden 1977 Miss Suomi [[Armi Aavikko]].
 
Ture Ara oli vuosina 1944−1953 naimisissa näyttelijä ja laulaja [[Birgit Kronström]]in kanssa.
 
Uransa jälkeen Ara ryhtyi [[jooga]]- ja laulupedagogiksi. Hänet palkittiin vuonna 1961 [[Pro Finlandia]] -mitalilla. Yksi Aran viimeisistä lauluoppilaista oli vuoden 1977 Miss Suomi [[Armi Aavikko]]. Ara julkaisi 1970-luvulla kaksi muistelmateosta: ''Saparo-Tuure'' ja ''Viiskanta''.
== Ääninäytteitä ==
Rivi 20 ⟶ 22:
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ara, Ture | Nimeke=”Saparo-Tuure”: Ture Aran punamustasta muistojen kirjasta | Selite=Piirrokset tekijän. Kouluvuosiin keskittyvä muistelmateos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Alea-kirja | Vuosi=1973}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ara, Ture | Nimeke=Viisikanta | Selite=Muistelmia ja mietelmiä, jatkoa Saparo-Tuure-kirjan lapsuudenmuistelmille. Ara kirjoittaa myös runsaasti suojelijanaan toimineesta Erkki Melartinista | Julkaisupaikka=Varkaus | Julkaisija=Kaariaura | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-9471-00-6}}
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 30 ⟶ 32:
 
{{AAKKOSTUS:Ara, Ture}}
 
[[Luokka:Jussi-palkinnon voittaneet henkilöt]]
[[Luokka:Pro Finlandia -palkitut]]