Wikipedia

Ero sivun ”Yhteiskuntaluokka” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{lähteetön}}
{{Sosiologia}}
'''Yhteiskuntaluokka''' tai lyhyesti ''luokkasosio-ekonominen ryhmä'' on keskeinen [[yhteiskunta|yhteiskunnan]] sosiaalisen jaottelun mittari. Väestön katsotaan jakautuvan koulutuksen sekä taloudellisen ja ammatillisen aseman mukaisiin yhteiskunnallisiin luokkiin<ref>Pekka Mykkänen: Lapsuuden luokka voi säilyä. Helsingin Sanomat 24.12.2011, A 9.</ref>. YhteiskuntaluokkiinTyöväenluokka liitetäänmuodosti useinaiemmin myössuurimman niidenyhteiskuntaluokan, edustajillemutta ominaisiatilanne tapoja,muuttui harrastuksiateollisten työpaikkojen siirryttyä yhä enenevässä määrin halpatuotantomaihin. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista kokee kuuluvansa alempaan keskiluokkaan (31 %) ja mieltymyksiäseuraavaksi yleisimmät luokat ovat työväenluokka (29 %) ja ylempi keskiluokka (24 %)<ref>Pekka Mykkänen: Lapsuuden luokka voi säilyä. Helsingin Sanomat 24.12.2011, A 9.</ref>.
 
Myös elämäntilanne vaikuttaa ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan. Tilastokeskus jakaa väestön sosioekonomisiin ryhmiin, jotka muodostuvat eläkeläisistä, opiskelijoista, työntekijöistä, alemmista ja ylemmistä toimihenkilöistä, yrittäjistä ja työttömistä<ref>Sosioekonominen asema. Tietoa tilastoista, Käsitteet ja määritelmät. http://www.stat.fi/meta/kas/sosioekon_asema.html</ref>.
Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen luokkaan: ammattikoulutuksen saaneeseen ja pelkän peruskoulutuksen (kansakoulu tai peruskoulu) saaneeseen työväestöön sekä alempaan ja ylempään keskiluokkaan.▼
 
Yhteiskuntaluokkiin liitetään usein myös niiden edustajille ominaisia kulutustottumuksia, tapoja, harrastuksia ja mieltymyksiä. Eräänä luokka-aseman määritelmänä pidetäänkin mahdollisuutta ulkoisen elämänaseman hankkimiseen ja sisäisen tyydytyksen saavuttamiseen markkinoita hyväksikäyttäen<ref>Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Sosiologian peruskurssi.
Työväenluokka muodosti aiemmin suurimman yhteiskuntaluokan, mutta tilanne muuttui teollisten työpaikkojen siirryttyä yhä enenevässä määrin halpatuotantomaihin. Tällä hetkellä suurin osa suomalaisista kokee kuuluvansa alempaan keskiluokkaan (31 %) ja seuraavaksi yleisimmät luokat ovat työväenluokka (29 %) ja ylempi keskiluokka (24 %)<ref>Pekka Mykkänen: Lapsuuden luokka voi säilyä. Helsingin Sanomat 24.12.2011, A 9.</ref>.
http://www.uta.fi/avoinyliopisto/arkisto/sosiologia/luku6.html
</ref>. Myös ihmisen sosiaaliset suhteet määrittyvät pitkälti yhteiskuntaluokan mukaan, sillä ihmiset tuntevat yleensä eniten oman yhteiskuntaluokkansa edustajia. Viime vuosikymmeninä voimistunut asuinalueiden segregaatiokehitys on voimistanut tätä ilmiötä.
 
▲Yhteiskunnan perusjako käsittää kolme kerrosta: työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan. Työväenluokka ja keskiluokka on jaettu perinteisesti vielä kahteen luokkaanalaryhmään: ammattikoulutuksen saaneeseen ja pelkän peruskoulutuksen (kansakoulusaaneeseen taityöväestöön peruskoulu)ja ammattikoulutuksen saaneeseen työväestöön sekä lukio-, opisto- tai ammattikorkeakoulutuksen saaneeseen alempaan keskiluokkaan ja yliopistokoulutuksen saaneeseen ylempään keskiluokkaan.
Yhteiskuntaluokat ovat keskenään epätasa-arvoisia. Niillä on eritasoiset toimintamahdollisuudet taloudellisella, sosiaalisella ja poliittisella kentällä. ▼
 
Yliopistotutkinto ei kuitenkaan takaa aina hyvää taloudellista asemaa, sillä monen akateemisen ammatin palkkaus sijoittuu palkkahaitarin keskiväliin. Korkea koulutus ei enää takaa myöskään työllistymistä omalle alalle, koska monille aloille koulutetaan enemmän väestöä kuin koulutetulle työvoimalle riittää kysyntää. Viime vuosina on yhteiskunnalliseen keskusteluun nostettu tämän vuoksi myös pienituloinen prekariaattiluokka, jonka edustajat kiertävät tyypillisesti työttömyyden, palkkatukitöiden ja lyhytaikaisten työsuhteiden muodostamaa kehää. Osa yhden hengen yrityksistä ei täytä yritystoiminnan perinteisiä tunnusmerkkejä, vaan yritykset ovat syntyneet työnantajien ulkoistaessaan palkkatyötä ja sen lakisääteisiä sivukuluja. Täten syntyneeseen yritystoimintaan ei liity mahdollisuutta voiton tavoitteluun ja yrittäjän taloudellinen asema jää tyypillisesti huonommaksi kuin vastaavaa työtä työsuhteessa tekevien. Tällaiset yrittäjät lasketaan yleensä myös prekariaattiin kuuluviksi.
Ihminen voi tietämättään tai tahtomattaan vaihtaa edustamaansa yhteiskuntaluokkaa, kun hänen elämäntilanteensa, tulotasonsa tai molemmat muuttuvat.
 
▲Ihminen voi tietämättään tai tahtomattaan vaihtaa edustamaansa yhteiskuntaluokkaa, kun hänen elämäntilanteensa, tulotasonsa tai molemmat muuttuvat. Yhteiskuntaluokat ovat keskenään epätasa-arvoisia. Niillä on eritasoiset toimintamahdollisuudet taloudellisella, sosiaalisella ja poliittisella kentällä.
Stanislaw Ossowski pitää perusongelmana valintaa kahden vaihtoehdon välillä:▼
 
# ovatko yhteiskuntaluokat todellisia, laadullisesti toisistaan eroavia ryhmiä, joilla on selvät rajat, vai▼
# perustuvatko yhteiskuntaluokat vain aste-eroihin, eli siihen että yhteiskunnan jäsenet saavat erilaisia arvoja samoilla muuttujilla. Tällöin luokkaerojen asettaminen on lähinnä sopimuksenvaraista. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Erik Allardt | Nimeke=Sosiologia I | Selite=s. 106 | Julkaisupaikka=Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-11856-7}}</ref>▼
 
== Historia ==
 
Historiallisesti yhteiskunta oli järjestäytynyt [[sääty|säädyittäin]] [[aateli]]stoon, [[papisto]]on, [[porvaristo]]on ja [[talonpoika|talonpoikiin]]. Nelisäätyisissä pohjoismaissa [[Papisto|pappissääty]] oli [[Aatelisto|aateliston]] ohella toinen rälssi eli verovapaa sääty. Teollistuneessa yhteiskunnassa ihmiset jaetaan yleensä [[työväenluokka|työväestöön]], [[maatalousväestö]]ön, [[keskiluokka]]an ja [[yläluokka]]an.
 
Luokkaerot lievenivät 1970- ja 1980-luvuilla tuloerojen tasoittuessa ja yhteiskunnan keskiluokkaistuessa. Yhdeksänkymmenluvun laman jälkeinen tuloerojen kasvu sekä [[työttömyys|pitkäaikaistyöttömyyden]] ja määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen ovat kuitenkin johtaneet luokkayhteiskunnan paluuseen.
Nelisäätyisissä pohjoismaissa [[Papisto|pappissääty]] oli [[Aatelisto|aateliston]] ohella toinen rälssi eli verovapaa sääty.
 
== Teoreettisia pohdintoja ==
Jälkiteollisessa yhteiskunnassa jakolinjat ovat lieventyneet ja sekoittuneet työväestön keskiluokkaistuessa ja toisaalta uuden [[työttömyys|työttömien]] ja osa-aikatyöllisten luokan syntyessä. Toisinaan jako menee elannon alkuperän mukaan: itsenäiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät, edellisille työskentelevät palkansaajat ja yhteiskunnan palveluksessa olevat. Koulutustaso voi määrätä luokan tulotasosta riippumatta.
 
[[Marxilaisuus|Marxilaisuudessa]] pidetään merkityksellisenä, onko yhteiskuntaluokilla sovittamattomia luokkaristiriitoja. Marxilaisen teorian mukaan tietoisuus sovittamattomista luokkaristiriidoista johtaa vallitsevia taloudellisia ja poliittisia olosuhteita vastaan suunnattuun kapinaan.
== Marxilainen näkemys ==
 
▲Stanislaw Ossowski pitääpiti perusongelmana valintaa kahden vaihtoehdon välillä:
{{korjattava|epämääräistä epäolennaista sekavaa lähteetöntä höpötystä}}
▲# ovatko yhteiskuntaluokat todellisia, laadullisesti toisistaan eroavia ryhmiä, joilla on selvät rajat, vai
[[Marxilaisuus|Marxilaisuudessa]] pidetään merkityksellisenä, onko yhteiskuntaluokilla antagonistisia eli sovittamattomia luokkaristiriitoja. Luokka sinänsä tarkoitti taloudellisessa toiminnassa tapahtuvaa eroamista ''kapitalistisesta'' luokasta. Kyse olikin siitä, että tämä luokka tuli tietoiseksi itsestään (''luokka itseään varten'') vasten ''luokka itsessään'' joka on puhtaasti objektiivinen sosiologinen käsite. Kun luokka tuli tietoiseksi itsestään seurasi kapina vallitsevia taloudellisia ja poliittisia olosuhteita vastaan. Kun luokka lakkasi olemasta itseään varten, lakkasi luokkatietoisuus ja koko marxismin vasemmistolainen projekti romahti.
▲# perustuvatko yhteiskuntaluokat vain aste-eroihin, eli siihen että yhteiskunnan jäsenet saavat erilaisia arvoja samoilla muuttujilla. Tällöin luokkaerojen asettaminen on lähinnä sopimuksenvaraista. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Erik Allardt | Nimeke=Sosiologia I | Selite=s. 106 | Julkaisupaikka=Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-11856-7}}</ref>
 
== Kirjallisuus ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskuntaluokka”